Korona-aiheisia salaliittoteorioita levittävät ovat ottaneet uudeksi aiheekseen sodan. Yliopistotutkija Jukka Häkkinen kertoo, miksi sama ihminen saattaa uskoa kovin erilaisia teemoja käsitteleviin salaliittoihin.
Korona-aikana internetissä on levinnyt villejä salaliittoteorioita ja voimakasta mediakritiikkiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että korona on jäänyt sotauutisten varjoon isoissa medioissa. Kuin vastavetona osa koronaan liityviä salaliittoteorioita välittävistä henkilöistä on ottanut sodan agendalleen.
Samanaikaisia ikävyyksiä ei pidetä sattumana vaan osana yhtä suurempaa mystistä kokonaisuutta. Salaliittoaktiivit näkevät, että sodan varjolla tapahtuu huolestuttavia asioita.
Konfliktin väitetään esimerkiksi toimivan oikeutuksena nostaa kuluttajahintoja ja tehdä bensasta kalliimpaa, minkä väitetään olevan osa autoritaarista ja sosialistista maailmanhallintasuunnitelmaa.
Pandemia ja sota puolestaan linkitetään toisiinsa esimerkiksi selittämällä, että tarkoituksena on pakottaa ukrainalaiset ottamaan koronarokotteet.
Qanon-liikkeessä Venäjän hyökkäys on tulkittu siten, että kyseessä on ex-presidentti Donald Trumpin operaatio, jonka tarkoituksena on hävittää Ukrainassa toimivat salaiset viruslaboratoriot. Väite pelaa hyökkääjän pussiin: Venäjä on itsekin väittänyt, että Ukrainassa on Yhdysvaltojen biologisten aseiden laboratorioita.
Selitykset saattavat käydä syvällä salaliittomaailmassa elävän järkeen, vaikka muut puistelisivat päitään. Mikä sitten saa ihmisen epäilemään yleisesti hyväksyttyä tietoa ja myötäilemään salaliittoteoriaa toisensa perään?
Yhteen salaliittoon uskominen altistaa toiselle
Yliopistotutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta on perehtynyt salaliittouskomuksille altistaviin ajattelun mekanismeihin. Hän puhuu salaliittomielentilasta: yhteen teoriaan uskominen altistaa toiselle.
Salaliittoteorioista innostuneen mielenmaisemaa leimaa ajatus, että mikään ei ole sitä, miltä näyttää vaan totuus on piilotettu. Jokainen sijoittaa tähän kaavaan salaiseksi taustatoimijaksi oman mörkönsä oli se sitten raharikas eliitti, lääketeollisuus tai juutalaiset.
Nykyinen vaikea maailmantilanne on oivallinen sauma haksahtaa salaliittoteoriaan. Ahdistavassa ja kaoottisessa tilanteessa kontrollin tunnetta etsitään herkemmin pseudotieteistä. Esimerkiksi maailmansotien aikana ennustaminen ja tarot-kortit olivat todella suosittuja, Häkkinen kertoo. Salaliittouskomuksia on myös enemmän epävakaissa yhteiskunnissa.
Kaikki eivät kuitenkaan hurahda salaliittoteorioihin, vaikka elämäntilanne olisikin stressaava. Tutkimuksissa ei olla yrityksistä huolimatta löydetty yhteisiä piirteitä, jotka altistaisivat uskomuksille.
Taipumus ei esimerkiksi liity ihmisen koulutukseen, älykkyyteen tai asemaan. Häkkisen mukaan edes vaikea elämäntilanne yksilötasolla ei altista salaliittouskomuksille, vaikka jotkut ovat nähneet, että salaliittoteorioista etsitään vastauksia henkilökohtaisten kriisien aiheuttamaan pahaan oloon.
Videolla kerrotaan, millasiin salaliittoihin suomalaiset uskovat. Juttu jatkuu videon alla.
7:50
Auktoriteetin häivyttäminen vetoaa
Yksi salaliittoihin uskovia yhdistävä tekijä on mediakriittisyys. Isoja medioita, niin sanottuja valtamedioita, pidetään epäluotettavina toimijoina, jotka piilottelevat tosiasioita ja pelottelevat ihmisiä. Myös muita auktoriteetteja, kuten viranomaisia, haastetaan.
Samalla kuitenkin luotetaan somen itseoppineisiin asiantuntijoihin, joiden tapa häivyttää omaa auktoriteettiaan vetoaa yleisöön. Asiat kehystetään salaliittoteorian mukaisesti, mutta lopullinen päätös uskoako vai eikö, jätetään kuulijalle.
Kun ihminen ei luota viralliseen tietoon, on hänellä suurempi alttius poimia ajatuksia eri tahojen välittämästä propagandasta. Psykologiassa käytetään käsitettä vahvistusharha. Ilmiössä on kyse siitä, että ihminen etsii ja puoltaa omia ennakkokäsityksiään tukevaa tietoa.
Erilaisia salaliittoteorioita myös levitetään tietoisesti samoissa ympyröissä. Salaliittoteorioista hyötyvät tahot suuntaavat todennäköisesti informaatiovaikuttamistaan nimenomaan sellaisiin yhteisöihin, joiden tiedetään ennestään olevan kriittisiä valtarakenteita kohtaan, Häkkinen sanoo.
Miksi ihminen uskoo someprofeettaan muttei valtamediaan? Katso väitöskirjatutkija Toni Saarisen vastaus videolta.
2:21