Korona-aiheisia salaliittoteorioita levittävät ovat ottaneet uudeksi aiheekseen sodan. Yliopistotutkija Jukka Häkkinen kertoo, miksi sama ihminen saattaa uskoa kovin erilaisia teemoja käsitteleviin salaliittoihin.
Korona-aikana internetissä on levinnyt villejä salaliittoteorioita ja voimakasta mediakritiikkiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että korona on jäänyt sotauutisten varjoon isoissa medioissa. Kuin vastavetona osa koronaan liityviä salaliittoteorioita välittävistä henkilöistä on ottanut sodan agendalleen.
Samanaikaisia ikävyyksiä ei pidetä sattumana vaan osana yhtä suurempaa mystistä kokonaisuutta. Salaliittoaktiivit näkevät, että sodan varjolla tapahtuu huolestuttavia asioita.
Konfliktin väitetään esimerkiksi toimivan oikeutuksena nostaa kuluttajahintoja ja tehdä bensasta kalliimpaa, minkä väitetään olevan osa autoritaarista ja sosialistista maailmanhallintasuunnitelmaa.
Pandemia ja sota puolestaan linkitetään toisiinsa esimerkiksi selittämällä, että tarkoituksena on pakottaa ukrainalaiset ottamaan koronarokotteet.
Qanon-liikkeessä Venäjän hyökkäys on tulkittu siten, että kyseessä on ex-presidentti Donald Trumpin operaatio, jonka tarkoituksena on hävittää Ukrainassa toimivat salaiset viruslaboratoriot. Väite pelaa hyökkääjän pussiin: Venäjä on itsekin väittänyt, että Ukrainassa on Yhdysvaltojen biologisten aseiden laboratorioita.
