Latvialaiset asiantuntijat varoittavat, että Venäjä on lisännyt informaatiosodankäyntiin käyttämiään varoja.
Venäjältä lähtöisin olevat propagandasisällöt löytävät edelleen YouTuben kaltaisille sosiaalisen median alustoille. Sieltä länsimaiset vaikuttajat poimivat ne omiin poliittisiin tai taloudellisiin tarkoituksiinsa.
Itäeurooppalaisessa Moldovassa sunnuntaina käytyjä parlamenttivaaleja varjostivat hälyttävät uutiset Venäjän vaalivaikuttamisesta. Vaikka Eurooppa-myönteinen PAS-puolue voitti vaalit, raportoivat länsimaiset mediat tekoälybottien kommenttitulvista sekä maksetuista kommenteista, jotka tähtäsivät EU:n ja eurooppamyönteisten puolueiden mustamaalaamiseen.
Venäjän vaikutusyritykset eivät ole uusia, mutta erityisesti tekoälyn ilmaantuminen disinformaatio- eli väärää tietoa levittäviin kampanjoihin on mullistanut informaatiosodankäyntiä. MTV Uutiset selvitti Venäjän vaikutusyrityksiin tottuneessa Latviassa, miltä uusimmat ja hälyttävimmät disinformaatiokampanjat näyttävät.
Latvia informaatiosodan etulinjassa
Koska Latvian 1,8 miljoonasta asukkaasta yli kolmasosa, noin 37 prosenttia, puhuu venäjää äidinkielenään, ovat paikalliset viranomaiset kiinnittäneet jo pitkään huomiota Venäjän tapoihin horjuttaa maan yhtenäisyyttä ja ajaa omia intressejään valeuutisten avulla.
Ukrainan sodan alettua vuonna 2022 Euroopan unioni kielsi venäläisten propagandamedioiden, kuten Russia Todayn ja Sputnikin, toiminnan alueellaan.
Latvian mediaviranomainen on lisäksi kieltänyt myös joukon venäläisiä paikallismedioita sillä perusteella, että ne uhkaavat kansallista turvallisuutta. Venäjänkieliset mediasisällöt – myös maan valtiontelevisiosta – löytävät silti tiensä latvialaisten mediankulutukseen.
– Venäjänkielinen yleisö on nyt siirtynyt internetiin, jossa se katsoo venäläismediaa esimerkiksi YouTubesta tai Telegramista, kertoo Mārtiņš Hiršs.
Hiršs on disinformaatioon erikoistunut tutkija ja luennoitsija Riian oikeustieteellisessä yliopistossa.
– Venäläiset tv-sisällöt ovat edelleen täällä. Keskusteluohjelmat näkyvät influenssereiden videoissa. Niitä puolestaan levittävät lännessä asuvat venäläiset, joista osa ei ole kovin poliittisia, mutta osa on vahvasti kallellaan Venäjän johtoon, Hiršs kuvailee.
Miljardeja kansanhallintaan
Venäjällä valtion omistamat mediat on valjastettu täysin Kremlin äänitorviksi, Hiršs jatkaa.
Saksan tiedustelupalvelun mukaan Venäjän johto käyttää arviolta kaksi miljardia euroa vuosittain pelkästään Saksaan suuntautuviin disinformaatiokampanjoihinsa. Niiden tavoitteena on etenkin tulevaisuuteen liittyvien pelkojen kylväminen, kertoo saksalainen tagesschau-uutissivusto.
Naton strategisen viestinnän keskus, Nato Stratcom, seuraa puolustusliiton puolesta Venäjän ja muiden toimijoiden informaatiosodankäyntiä. Stratcomin Riiassa sijaitsevan päämajan johtaja Jānis Sārts arvioi MTV Uutisille, että Kremlin disinformaatioon käyttämä rahapotti on vain kasvanut entisestään.
– Kun mukaan lasketaan myös televisiokanavien kaltaiset perinteiset mediat, puhutaan useista miljardeista euroista. Autoritaarisen, sotaa käyvän valtion näkökulmasta väestön hallitseminen on äärimmäisen tärkeää.
Venäjä pyrkii ensisijaisesti ohjailemaan omaa väestöään, mutta myös muissa maissa olevaan väestöön voidaan vaikuttaa – esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta ja hajaannusta.
Latviassa kokemukset osoittavat, että venäläismedian kieltäminen näyttäisi kuitenkin vähentävän propagandan vaikuttavuutta. Kyselyiden mukaan 78 prosenttia, eli valtaosa latvialaisista kannattaa edelleen Ukrainan tukemista sodassa Venäjää vastaan.
Asenteet Venäjää kohtaan ovat jopa koventuneet. SKDS-mielipidetutkimuslaitoksen mukaan vielä vuonna 2021 latvialaisista 48 % suhtautui positiivisesti Venäjään, mutta jo vuotta myöhemmin luku oli pudonnut 20 prosenttiin.
Tekoälypropaganda on jo täällä
Tekoäly on vähentänyt propagandaa ja disinformaatiota levittävien yksinkertaisten bottien ja toisaalta ihmistyövoiman tarvetta.
Jānis Sārts kertoo, että tekoäly pystyy imitoimaan oikeaa sosiaalisen median käyttäjää tehokkaasti ja tekee entistä vaikeammaksi erotella, milloin keskusteluihin osallistuvat kansalaiset, milloin tietokoneohjelmat.
– Sanoisin, ettei Pietarissa ole enää trollitehtaita. Keskustelua käyvät nyt tekoälykäyttäjät. Kreml ei osaa vielä käyttää tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia hyväkseen, mutta olen varma, että näemme niitä käytössä pian.
Sārts tarkoittaa uusilla mahdollisuuksilla esimerkiksi yhä aidomman näköisten videoiden luomista. Hän uskoo, että tulevaisuudessa valtaosan internetin sisällöstä, kuten kuvista ja videoista, on jo keinotekoisesti luotua. Tietokoneluotujen sisältöjen aikakaudella käyttäjien on entistä vaikeampaa erottaa faktapohjaiset sisällöt harhaanjohtavista tiedoista.
”Venäjä on vahva, länsi heikko ja hajanainen”
Disinformaation tavoitteena on tutkijoiden mukaan näyttää Venäjä vahvana ja yhtenäisenä ja länsimaat heikkoina ja hajaantuneina.
– Venäjä kierrättää samaa tarinaa uudestaan ja uudestaan. Latvia on epäonnistunut valtio, Latvia vihaa Venäjää, länsimaat ovat syypäitä Ukrainan sotaan ja lähettävät droonejaan Venäjälle, Mārtiņš Hiršs luettelee.
Länsimaat halutaan esittää riitaisana kerhona ja länsimaiset joukot epäpätevinä. Samaan aikaan Venäjä käyttää esimerkiksi Zapad-sotaharjoituksissa syntyneitä vaikuttavia kuvia omasta sotakalustostaan viestiäkseen, että sen armeija on huippuluokkaa.
Disinformaatiota Latviassa tutkiva DisinfoLab-järjestö arvioi, että valtaosa maassa leviävistä valeuutisista on suoraan lähtöisin Kremlistä. Uudemmassa materiaalissa maan kielipolitiikka ja venäjänkielisen median kieltäminen tulkitaan venäläisen vähemmistön etniseksi puhdistamiseksi.
Venäläisten valeuutisten mukaan länsi valmistelee sotaa Venäjää vastaan, ja natsismi eli kansallissosialismi leviää länsimaissa, myös Latviassa.
– Tämänkaltaisten viestien tarkoitus on vähentää lännen tukea Ukrainalle, Nato Stratcomin Jānis Sārts summaa.
Yhdysvallat vetää rahoitustaan
Nato Stratcomin rahoittamiseen osallistuu kaksikymmentä Nato-maata. Suomi liittyi Stratcomin tukijoihin vuonna 2016, kaksi vuotta keskuksen perustamisen jälkeen.
Naton strategisen viestinnän keskuksen rinnalla Latviassa ja Baltian maissa on useita disinformaatiota seuraavia toimijoita sotilaspuolella sekä valtion elinten ja kansalaisjärjestöjen tasoilla.
Yhdysvallat ilmoitti syyskuun alussa, että sen puolustusministeriön Baltiaan suuntautuva disinformaation vastainen kampanja lopetetaan.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on ylipäätään vähentänyt tai vähentämässä Yhdysvaltojen tukea Euroopalle, mitä tulee maanosan puolustukseen ja varautumiseen esimerkiksi Venäjän uhkaa vastaan.
Tutkija Mārtiņš Hiršs ei ota suoraan kantaa yhdysvaltalaisohjelman lakkauttamiseen mutta muistuttaa, että myös lännessä olevat toimijat käyttävät venäläistä disinformaatiota hyväkseen.
– Poliitikot ja taloustoimijat lännessä jakavat venäläisiä propagandasisältöjä omiin tarkoituksiinsa. Heillä ei ole välttämättä mitään yhteyttä Kremliin, mutta samat viestit toimivat myös poliittisten tai taloudellisten tarkoitusperien ajamisessa.
Etulinjan maat tarvitsevat kykyä tunnistaa vaikutuskampanjoita
Paras suoja vaikutuskampajoilta tuntuu olevan, että kansalaiset tietävät olevansa niiden kohteina.
– Yhteiskunnilla, jotka tietävät, että niihin kohdistuu vaikutusyrityksiä, on tutkimusten valossa parempi vastustuskyky. Meidän täytyy myös olla perillä siitä, millaisia valeviestejä juuri nyt leviää, ennen kuin on liian myöhäistä ja joudumme kantamaan niiden hinnan, sanoo Naton Jānis Sārts.
Hän mainitsee esimerkkinä Romanian vuoden 2024 vaalit, joissa epäilyttävät TikTok-käyttäjät ja maksetut julkaisut sosiaalisessa mediassa auttoivat osaltaan venäjämielisen Calin Georgescun yllättäen vaalivoittoon.
Vaikka vaalitulos mitätöitiin ja äärioikeistolainen Georgescu vangittiin epäiltynä perustuslain rikkomisesta, jättivät Romanian vaalit pelästyneen jälkimaun Nato-maille.
Latviassa disinformaation vastustaminen onkin tutkijoiden mukaan nostettu viranomaistasolla kansallisen turvallisuuden prioriteetiksi.
Latvia myös päivitti rikoslakiaan vuoden 2024 alussa. Maa kirjasi tuolloin rikokseksi deepfake-videoiden levittämisen.
Myös Kreml-läheisten aktivistien oikeudenkäynnit ovat olleet näkyvä tapa puuttua disinformaation levittämiseen Latviassa.
