Tutkimusten mukaan vanhempien lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset lisäävät lapsen riskiä vastaaviin.
Jos hyvinvointialue kutsuisi sinut tulevana vanhempana keskustelemaan lapsuutesi traumaattisista kokemuksista, suostuisitko kutsuun?
Keusoten hyvinvointialueella ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille kysymys on todellisuutta. Hyvinvointialueen neuvolapalvelut tarjoaa ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille mahdollisuutta vapaaehtoiseen keskusteluun vanhempien omista lapsuuden aikaisista haitallisista kokemuksista ja niiden vaikutuksesta vanhemmuuteen. Keusoten hyvinvointialueen muodostavat Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi sekä Pornainen.
Keusotella keskusteluiden parissa työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan Johanna Purasen mukaan asiakkaiden palaute keskusteluista on ollut hyvin positiivista. Myös asiakkaat, jotka lapsuudessaan eivät ole kokeneet traumaattisia kokemuksia, ovat arvioineet keskustelut pääosin hyvin positiivisesti.
Ensin keskusteluissa oli kyse Folkhälsanilla työskentelevän tutkijan Saija Westerlund-Cookin tutkimuksen yhteydessä toteutetusta pilottihankkeesta, mutta vuodesta 2022 alkaen keskustelut ovat olleet osa hyvinvointialueen peruspalveluja.
– Tutkimuksista tiedetään, että lapsuuden ajan haitallisilla kokemuksilla on kauaskantoisia seurauksia niin yksilöiden fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Kokemuksista keskusteleminen voikin ehkäistä mahdollisten ongelmien periytymistä seuraaville sukupolville ja samalla keskusteluilla voidaan tarjota työkaluja hahmottaa omaa vanhemmuutta, Westerlund-Cook sanoo.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin puolet maailman aikuisista on kokenut lapsuudessaan vähintään yhden haitalliseksi luokitellun kokemuksen. Nämä niin kutsutut Ace-kokemukset (adverse childhood experience) voivat liittyä esimerkiksi lapsuudessa koettuun laiminlyöntiin, kaltoinkohteluun tai väkivaltaan.
