Senaatintorin kaivauksissa saatiin lisätietoa esimerkiksi suomalaisten tautihistoriasta. Lue, miten arkeologi analysoi löydöksiä.
Kun Senaatintorilla haljenneen kaukolämpöputken tilalle päätettiin rakentaa uusi, putkityömaa edellytti muinaismuistolain nojalla pelastuskaivauksia. 1640–1790-luvuilta peräisin olevalta hautausmaalta löydetyistä 260 vainajasta kaivettiin ylös 53 henkilön luut.
– Yksi kolmasosa vainajista oli kuollut lapsena. Naisten eliniän odote puolestaan kasvoi ja oli miehiä pidempi, jos he selvisivät vaarallisen synnytysiän eli 20–40 ikävuoden yli, arkeologi ja luututkija Kati Salo sanoo.
Löydetyt vainajat eivät luultavasti olleet varakkaita, hautapaikat nimittäin sijaitsivat niin kaukana kirkosta, että niistä oli tuskin tarvinnut maksaa mitään.
– Entisaikaan hautapaikasta maksettiin sitä enemmän, mitä lähempänä alttaria tai kirkon seinää se sijaitsi. Ihmiset uskoivat, että kirkon katolta tippuva vesi on pyhää. Kaikkein varakkaimmat haudattiin kirkon lattian alle.
Lyhyempiä kuin ihmiset nykyään
Tutkimuksissa selvisi myös, että vainajat olivat sukupuolesta riippumatta keskimäärin kymmenisen senttimetriä lyhyempiä kuin nykyään.
– Naisten keskiarvopituus oli noin 156 senttiä ja miesten 172 senttiä.
Salo kertoo, että tämä selittyy ravinnon ja terveyden parantumisella: hyvissä elinolosuhteissa ihminen kasvaa perimän määräämään geneettiseen maksimipituuteensa.
– Raudan puutetta ja anemiaa esiintyy toki vieläkin, mutta merkit hypoplasiasta ovat harvinaisia, Salo sanoo.
Hypoplasiaa Salo kuvailee kasvuiässä tapahtuneeksi hammaskiilteen kehityshäiriöksi. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi ravintoaineiden puutos tai muu ravintoaineiden imeytymisen estävä sairaus, kuten pitkään jatkunut kuume tai ripuli.
– Hypoplasia pysäyttää hampaiden kasvun. Erään lapsivainajan huonosti kehittyneestä hammaskiilteestä nähtiin, että äidin asiat ovat olleet raskausaikana ja synnytyksen aikoihin niin huonosti, että lapsikin on niistä kärsinyt.
Reikiä hampaissa
Hampaat ovat hyvä tutkimuskohde, koska ne säilyvät vainajalla parhaiten. Niiden perusteella pystyttiin myös selvittämään, että aikuisista 70 prosenttia oli kärsinyt karieksesta eli hampaiden reikiintymisestä.
– Samana ajanjaksona Porvoossa eläneiltä ihmisiltä 55 prosentilta on löydetty kariesta, muualla asuneilla luku on noin 90 prosenttia. Keskivaiheille sijoittuvina Senaatintorin vainajien karieslukemat ovat siis aika tavanomaisia, Salo sanoo.
– Irronneita hampaita ja leukaluuhun edenneitä tulehduspesäkkeitä eli absesseja oli enemmän naisilla kuin miehillä. Niitä aiheuttaa usein nimenomaan karies, jota esiintyy nykypäivänäkin enemmän naisilla.
Vain yksi merkki tartuntataudista
Ainoa merkki tartuntataudeista oli yhdeltä vainajalta löytynyt kalkkeutuneen keuhkopussin pala.
– Sellaisen pystyisi aiheuttamaan esimerkiksi tuberkuloosi tai muu keuhkosairaus, Salo sanoo.
Yhdeltä vainajalta löydettiin kylkiluuvamma.
– Ne ovat aika yleisiä. Jos luun laatu on heikko, murtuman voi saada jopa liian kovaa yskäisemällä. Tällaista vammaa ei nykyisinkään lastoiteta vaan annetaan parantua itsekseen.
Ei väkivaltaisia kuolemia
Kukaan Senaatintorin vainajista ei näyttänyt kuolleen väkivaltaisesti.
– Sellaiset löydökset ovat ylipäätään aika harvinaisia arkeologisissa kaivauksissa. Olen itse tutkinut noin tuhannen vainajan jäännökset ja törmännyt ainoastaan yhteen tapaukseen, jossa miestä oli isketty takaraivoon miekalla tai muulla teräaseella rautakaudella Mikkelissä.
Muutamalta suomalaisvainajalta on löytynyt puolustautumisvammoja.
– Ne näkyvät kyynärluussa, jos ihminen on nostanut kätensä suojatakseen kasvojaan tai päätään.
Lopulliset kuolinsyyt mysteerejä
Salo sanoo, että vainajien lopullisia kuolinsyitä on vaikea päätellä.
– Ihminenhän saattaa sairastaa vaikka HIViä, mutta kuolla silti tuberkuloosiin.
Lyhytkestoiset sairaudet eivät edes jätä jälkeä luihin.
– Ihmisen pitää sairastaa yli kaksi viikkoa ennen kuin se alkaa näkyä luustossa. Sen takia esimerkiksi virussairauksia ei pysty ainakaan paljain silmin havaitsemaan.
Studio55.fi/Piia Simola
Oikeushammaslääkäri Helena Rannan rankimmat työt – Tsunamin uhreissa omia ystäviä
Suomalaisia oikeushammaslääkäreitä tarvitaan monessa paikassa
Mitä hampaista selviää? Oikeushammaslääkäri kertoo
Milloin haudan lepoon? Huhtiniemen vainajat viruneet oikeuslääketieteen laitoksella jo viisi vuotta
Eettinen kysymys jäytää – Mitä tehdään Senaatintorin vainajille?
Katso ennen julkaisemattomia kuvia Senaatintorin kaivauksista – 53 vainajaa tutkittiin
Mielenkiintoinen löytö Senaatintorin vainajista – Selittää hampaiden oikomishoitojen yleistymisen
Senaatintorin vainajat herättivät kysymyksiä – Miksei ennen ollut pahanlaatuisia kasvaimia?
Eloa vainajien keskellä: Jukka on naapurustonsa ainoa elävä asukas
Tässä ovat maailman oudoimmat viimeiset toiveet ja testamentit
Lue myös: Uutinen aiheesta