Senaatintorin kaivauksissa saatiin lisätietoa esimerkiksi suomalaisten tautihistoriasta. Lue, miten arkeologi analysoi löydöksiä.
Kun Senaatintorilla haljenneen kaukolämpöputken tilalle päätettiin rakentaa uusi, putkityömaa edellytti muinaismuistolain nojalla pelastuskaivauksia. 1640–1790-luvuilta peräisin olevalta hautausmaalta löydetyistä 260 vainajasta kaivettiin ylös 53 henkilön luut.
– Yksi kolmasosa vainajista oli kuollut lapsena. Naisten eliniän odote puolestaan kasvoi ja oli miehiä pidempi, jos he selvisivät vaarallisen synnytysiän eli 20–40 ikävuoden yli, arkeologi ja luututkija Kati Salo sanoo.
Löydetyt vainajat eivät luultavasti olleet varakkaita, hautapaikat nimittäin sijaitsivat niin kaukana kirkosta, että niistä oli tuskin tarvinnut maksaa mitään.
– Entisaikaan hautapaikasta maksettiin sitä enemmän, mitä lähempänä alttaria tai kirkon seinää se sijaitsi. Ihmiset uskoivat, että kirkon katolta tippuva vesi on pyhää. Kaikkein varakkaimmat haudattiin kirkon lattian alle.
Lyhyempiä kuin ihmiset nykyään
Tutkimuksissa selvisi myös, että vainajat olivat sukupuolesta riippumatta keskimäärin kymmenisen senttimetriä lyhyempiä kuin nykyään.
– Naisten keskiarvopituus oli noin 156 senttiä ja miesten 172 senttiä.
Salo kertoo, että tämä selittyy ravinnon ja terveyden parantumisella: hyvissä elinolosuhteissa ihminen kasvaa perimän määräämään geneettiseen maksimipituuteensa.
– Raudan puutetta ja anemiaa esiintyy toki vieläkin, mutta merkit hypoplasiasta ovat harvinaisia, Salo sanoo.
