Miksi suurin maapallolla koskaan elänyt kädellinen kuoli sukupuuttoon? Tieteilijät selvittivät arvoituksen

Kolmen metrin pituista ja jopa 300 kiloa painanutta Gigantopithecus-apinaa pidetään suurimpana maapallolla koskaan eläneenä kädellisenä.

Apinan koko on voitu päätellä vertaamalla löydettyjä fossilisoituneita hampaita ja leukaluita nykyapinoiden kalloihin.

Yksi hammas löydettiin vuonna 1935 Hongkongissa sijaitsevasta perinteisen lääketieteen kaupasta.

Valtavan hampaan väitettiin aluksi kuuluvan lohikäärmeelle, mutta paleontologit totesivat nopeasti, että se oli itse asiassa peräisin kädellisestä.

Samanlaisia löytöjä tehtiin myöhemmin muistakin apteekeista eri puolilta Kiinaa. Hampaiden lähteeksi paljastui Guangxissa eteläisessä Kiinassa sijaitseva luola.

Lue myös: Tutkimus: Ihmisen esi-isät kiikkuivat täydellisen tuhon partaalla uskomattoman pitkän ajan

Iranista löytyi uusi hämähäkkilaji – tältä näyttää karvainen Persian kultatarantula

Ei pystynyt sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon

Kaukaisen ihmisen esi-isän sukupuuton syistä ei ole aiemmin ollut juurikaan tietoa.

Nyt kiinalaisten, australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden ryhmän löytämät uudet todisteet osoittavat, että suurin maan päällä kulkenut kädellinen kuoli sukupuuttoon, koska se ei kyennyt mukauttamaan ruokamieltymyksiään ja käyttäytymistapojaan ilmaston muututtua. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-lehdessä.

Tutkijat olivat käyneet läpi satoja Kiinasta löytyneitä apinan hampaita ja neljää leukaluun palaa.

Tarkastelemalla tiettyjen alkuaineiden radioaktiivista hajoamista hampaissa ja luissa tutkijat pystyivät arvioimaan, miten pitkä aika jättiapinan kuolemasta oli kulunut.

He tutkivat myös luolien siitepölykerroksia ja sedimenttiä selvittääkseen, millaisissa oloissa kasvinsyöjäapina oli elänyt.

Heidän mukaansa 2,3 miljoonaa vuotta sitten alueen luonto oli ”metsien ja ruohojen mosaiikki”, joka tarjosi ihanteelliset olot Gigantopithecus-populaatioiden menestymiselle.

– Kuitenkin juuri ennen 295 000–215 000 vuoden takaista sukupuuttoa ympäristö alkoi muuttua yhä enemmän. Se taas muutti kasvillisuutta ja lisäsi avoimia metsäympäristöjä, tutkijat kertovat New Scientist -lehden mukaan.

Tutkijat havaitsivat eläinten hampaista merkkejä myös kroonisesta stressistä, joka johtui niiden suosikkiruokien puutteellisesta saatavuudesta.

Kyvyttömyys sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja sen mukanaan tuomiin ravinnon vaihteluihin sinetöi todennäköisesti eläimen kohtalon, tutkijat sanovat.

Lue myös: Australialainen farmari teki elämänsä löydön – paljastui ennennäkemättömäksi panssarisammakoksi, joka eli dinosaurusten aikaan

Orangit sopeutuivat

Sen sijaan orangit, joita on elossa kolme lajia, sopeuttivat ruokavaliotaan ja käyttäytymistään vastauksena lisääntyvään ilmaston vaihteluun.

Tutkijat myös kumoavat ajatuksen siitä, että muut kädelliset olisivat kilpailleet Gigantopithecuksen kanssa tai metsästäneet sitä ja siten edesauttaneet sen häviämistä.

– Siitä ei ole todisteita.

Lue myös: 46 000 vuotta vanha mato heräsi henkiin

Todellinen levinneisyysalue ollut tiedettyä laajempi

Australialaisen Queenslandin yliopiston paleontologi Julien Louys lisää, että tutkitut fossiilit ovat peräisin varsin rajalliselta maantieteelliseltä alueelta.

Gigantopithecus-apinaa muistuttavia fossiileja on löydetty Kiinan lisäksi myös Thaimaasta, Vietnamista ja Indonesiasta.

– Yksi asia vaikuttaa lähes varmalta: niiden todellinen maantieteellinen levinneisyysalue on ollut paljon laajempi kuin nykyiset fossiilit osoittavat. Sitä, miten paljon se vaikuttaa lajin sukupuuton ajoitukseen, on mahdotonta sanoa.

Lue myös: Chilessä vaelsi 70 miljoonaa vuotta sitten ankannokkainen dinosaurus