Tutkimuksen mukaan ihmisen varhaiset esi-isät elivät sukupuuton partaalla 800 000 – 900 000 vuotta sitten.
Tutkimusta varten tehtiin genomianalyysi yli 3 000 nykyisin elävälle koehenkilölle. Tulosten mukaan varhaisten esi-isiemme määrä on menneisyydessä romahtanut suorastaan olemattomaksi. Tutkijoiden mukaan esi-isiemme populaatio olisi sinnitellyt peräti 117 000 vuoden ajan vain noin 1300 yksilön voimin.
Asiasta uutisoi Guardian. Tutkijat uskovat, että jonkinlainen äärimäinen ilmastonmuutos on aiheuttanut pullonkaulan, joka oli vähällä pyyhkiä esi-isämme totaalisesti.
Tutkimusta laatinut antropologi, professori Giorgia Manzi Sapienzan yliopistosta uskoo, että äärimmäinen olemassaolon uhka laukaisi kuitenkin samalla uuden lajin synnyn: Kyseessä oli heidelberginihminen, jonka uskotaan olevan puolestaan modernin ihmisen sekä neandertalin ihmisen yhteinen esi-isä. Homo sapiensin uskotaan ilmaantuneen noin 300 000 vuotta sitten.
– Oli onnekasta (että selvisimme), mutta tiedämme evoluutiobiologian ansiosta, että uusien lajien syntyminen saattaa tapahtua pienissä, eristäytyneissä populaatioissa, Manzi toteaa.
Asiantuntijat hämmästelevät, että ihmisen esi-isät pystyivät sinnittelemään tuhon partaalla niin pitkän aikaa. Käytännössä tulivuorenpurkaus tai muu yksittäinen katastrofi olisi kyennyt tuolloin pyyhkäisemään pienen esi-isiemme joukon.
Professori Chris Stringer Lontoon Natural History Museumista kuitenkin huomauttaa, että pullonkaula on saattanut olla myös paikallinen ilmiö eikä tapauksesta ole aukotonta todistusaineistoa.