Nenä voi vuotaa tällä hetkellä monesta syystä. Mutta mistä tietää, onko nuhaisuus seurausta katupölystä, siitepölystä vai koronasta? Oirekuvan tarkempi tarkastelu paljastaa muutamia eroavaisuuksia.
Kulunut talvi on ollut luminen, mikä on näkynyt liukkautena varsinkin kevyen liikenteen väylillä. Lämmittävä aurinko sulattaa kinoksia ja antaa lupauksen keväästä, mutta tuo samalla etenkin taajama- ja kaupunkialueilla asuville jokavuotisen riesan: katupölyn.
Katupölyä aiheuttava kuiva ja aurinkoinen sää jatkuu ennusteiden mukaan ainakin alkuviikon. Samaan aikaan käynnistymässä on siitepölykausi. Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä tulee Suomeen tällä hetkellä kaukokulkeutumana, mutta vähitellen ne alkavat kukkia peräpohjolassakin.
Lue myös: Katupöly heikentää ilmanlaatua Uudellamaalla: Tietyt väestöryhmät erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille
Ja aivan kuin tämä ei vielä riittäisi kirsikkana kakun päällä on edelleen jatkuva koronavirusepidemia. Hengitystieoireiden aiheuttajan arvuuttelu voi siis osoittautua hankalaksi. Tiettyjä eroavaisuuksia katupölyn aiheuttamilla yliherkkyysoireilla, siitepölyallergian oireilla ja koronaoireilla kuitenkin on.
Yhteenvetona voi sanoa, että yleisesti ottaen katu- ja siitepöly eivät aiheuta kuumetta, kurkkukipua tai päänsärkyä toisin kuin korona. Koronatauti puolestaan harvemmin aiheuttaa silmäoireita.
Lue myös: Vuotaako nenä ympäri vuoden? Lääkäriltä lohduton tuomio
Katupölyn aiheuttamat oireet
Katupöly ärsyttää limakalvoja aiheuttaen yliherkkyysoireita etenkin silmissä ja hengitysteissä. Tyypillisesti katupöly aiheuttaa aivastelua, nenän tukkoisuutta ja vuotamista, hengitysteiden vinkumista, yskää sekä silmien punoitusta ja vuotoa.
