Miksi jääkiekko menee niin tunteisiin? Psykologi selittää, mistä lätkähuuma johtuu: "Kuulutaan siihen heimoon hetkellisesti"

3:53
Videolla: Mitä pitää tehdä, jos pariskunnalla on kovin erilaiset mielenkiinnon kohteet vapaa-ajalla?

Psykologin mukaan lätkähuuma on yhdistelmä aivokemiaa ja yhteisöllisyyttä.

MAINOS

Jääkiekon MM-kisat 13.-29.5.2022

Kaikki MM-kisojen lähetykset näet C Moresta, Leijonien pelit myös MTV3-kanavalta.

Parhaat palat ja kisatunnelmat suorana mtv-palvelussa ja MTV Uutiset Live -kanavalla. Kaikki kisauutiset ja -videot sekä otteluohjelma MM-jääkiekon verkkosivuilla

Muista myös ladata MTV Uutisten uusittu sovellus, niin tiedät ensimmäisenä kaikki kisojen käänteet.

Perjantaina alkavat jääkiekon miesten MM-kisat innostavat monet urheilun ystävät ruutujen ääreen tai katsomoon. Joidenkin kohdalla kyse voi olla suorastaan lätkähuumasta. Psykologi Katariina Laurila Terveystalosta kertoo, mistä tällainen voimakas tunnetila voi johtua.

Yhteisöllisyys on urheilussa voimakasta

Kokemukseen lätkähuuman tunteesta voi Laurilan mukaan vaikuttaa moni asia. Yksi erittäin merkittävä tekijä on yhteisöllisyyden tunne.

– Siinä syntyy voimakas yhteisöllisyyden kokemus fanien keskuudessa ja ollaan mukana siinä suuressa porukassa, Laurila kuvailee.

Yhteisöllisyys on ihmiselle perustavanlaatuinen tarve ja entisaikoina ihminen on saanut kokea sitä eläessään heimoissa ja kyläyhteisöissä. Länsimaisessa kulttuurissa tällainen on vähentynyt ja Laurilan mukaan ihminen voikin nykyisin löytää niin sanotun oman heimonsa esimeriksi urheilumatseista tai muista harrastuksista ja niiden ympärille rakentuneista ryhmistä. 

– Tällaisissa pelikokemuksissa kuulutaan siihen heimoon hetkellisesti ja koetaan voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta heimon jäsenten kanssa.

Aivoissa syntyy dopamiinimyrsky

Myös aivokemia vaikuttaa tunnetiloihin, kun katsotaan peliä. Kun olemme iloisia, onnellisia ja meidän on hyvä olla, kehossamme erittyy dopamiinia eli niin sanottua mielihyvähormonia. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine ja vaikuttaa mielihyväkeskukseen.

Jääkiekko-ottelua tai muuta peliä seuraavan ihmisen kehossa voi tapahtua dopamiinimyrsky tai -ryöppy. 

– Toki sitä voi erittyä muussakin kanssakäymisessä, mutta tällaisessa dopamiinipiikki on varmasti tosi suuri, koska tilanne on niin latautunut ja jännittävä.

Häviö voi vaikuttaa aivokemiaan

Pelin tapahtumat voivat luonnollisesti vaikuttaa siihen, pysyykö dopamiinin tuottama hyvä olo yllä vai ei. Urheilupsykologian saralla on havaittu, että oman joukkueen häviön myötä voi pettyneen penkkiurheilijan kehoon alkaa erittyä kortisolia, kun henkilö alkaa stressaantua. Stressihormoni kortisoli voi aiheuttaa ärtyneisyyttä ja jopa aggressiivisuutta. 

Häviöllä on havaittu olevan vaikutusta myös serotoniinin välittymiseen aivoissa. Serotoniini on dopamiinin tavoin aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan. 

Häviön jälkeen serotoniini alkaa laskea ja jatkaa laskuaan erityisesti pelin jälkeen. Urheilufani voi tuntea alakuloa, apatiaa ja masentuneisuuden tunnettakin. 

Myös serotoniinin puutteeseen liitetään impulsiivisuutta ja väkivaltaistakin käytöstä. Tämä voi Laurilan mukaan osaltaan selittää sitä, miksi joskus urheilumatseihin liittyen nähdään väkivaltaisuutta.

Aivojen peilisolut aktivoituvat toden teolla

Yhteisöllisyyden tunteen ja aivojen välittäjäaineiden ohella lätkähuuman tunteeseen vaikuttavat aivojen peilisolut eli niin sanotut empatianeuronit, jotka tunnistavat liikettä, ääntä, ilmeitä ja eleitä. Ne kertovat meille, mitä toiset tekevät ja kokevat. 

Peilisolujen on havaittu aktivoituvan erityisen voimakkaasti pelitilanteissa, kun urheiluottelua katsova ihminen kokee kuuluvansa saman joukkueen faneihin ja samastuu oman joukkueen pelaajiin todella voimakkaasti. Tällöin koetaan lähestulkoon samanlaista tunnetta kuin kentällä olevat pelaajat, vaikka ollaankin itse katsomossa.

– Empatiakokemus on niin voimakas, että tuntuu ihan siltä kuin itse olisi siellä mukana. 

Tästä voi seurata monelle urheilun ystävälle kenties tuttujakin tilanteita: puhutaan kisamenestyksestä me-muodossa, kuten että ”jee, me voitettiin” ja huudellaan sohvannurkasta pelaajille neuvoja.

Epävarmoina aikoina yhteisöllisyys voi korostua

Laurila arvelee, että yhteisöllisyyden kokemukset kuten urheilumatsit saattavat olla entistäkin tärkeämpiä kokemuksia aikoina, jolloin ihmisten turvallisuuden kokemus on uhattuna. Ukrainan sota ja korona-aika ovat voineet järkyttää monen turvallisuuden tunnetta. Korona-aikana on voinut myös tuntua hankalalta olla yhteyksissä muihin ihmisiin.

Epävarmoina aikoina urheiluotteluiden tai muiden tapahtumien tai harrastusten aiheuttaman yhteisöllisyyden kokemuksen merkitys voikin korostua.

– Niihin tulee paljon enemmän tunnelatausta, koska yhteisöllisyys on ollut uhattuna, Laurila kertoo.

Videolla myös: Pitääkö erota, jos kumppanin kanssa ei tunnu olevan mitään yhteistä? Psykologi Katariina Laurila vastaa.

2:02

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja