Miksi hormonaalinen ehkäisy pettää? Tutkijoilla on nyt "mullistava" selitys

Ehkäisykapseli ihon alle 7:27
Ehkäisykapseli on yhä suositumpi raskauden ehkäisykeino. Ylilääkäri kertoo, mikä tekee siitä pillereitä paremman.

Syy hormonaalisen ehkäisyn, kuten e-pillerien, pettämiseen ja tahattomaan raskauteen ei välttämättä ole huolimattomassa ehkäisyn käytössä vaan naisen geeneissä, vihjaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Coloradon lääketieteellisen yliopiston tutkijat ovat tehneet löydöksen, jota uutistoimisto Reutersin haastattelema synnytys- ja naistentautiopin professori Anne Davis luonnehtii "mullistavaksi”. Tutkijat huomasivat, että hormonaalisesta ehkäisystä huolimatta raskaaksi tulleet naiset saattavat kantaa geeniä, joka hajottaa ehkäisyyn käytettyjä hormoneja.

Tutkimusta johtanut Coloradon lääketieteellisen yliopiston synnytys- ja naistentautiopin apulaisprofessori Aaron Lazorwitz sanoo tiedotteessa, että tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa geneettisen variantin olevan yhteydessä ehkäisyyn. Tutkimus julkaistiin Obstetrics & Gynecology -tiedelehdessä.

5 prosentilla naisista ehkäisytehoa syövä geeni

Lazorwitz tutkimustiimeineen tarkasteli yhteensä 350 tervettä parikymppistä naista, jotka olivat käyttäneet ehkäisykapselia vuodesta kolmeen vuoteen.

Ehkäisykapseli on ihon alle asetettava ehkäisyväline, jonka sisältämä keltarauhashormoni estää munasolun kehittymisen ja hedelmöittymisen. Kapselia pidetään yhtenä varmimmista raskaudenehkäisymenetelmistä. Se valittiin edustamaan tutkimuksessa hormonaalista ehkäisyä, koska kapselia ei voi unohtaa ottaa.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Tutkijat etsivät osallistujien DNA:sta tiettyjä geneettistä varianttia, CYP3A7*1C-geeniä, joka on aiemmin yhdistetty elimistön tapaan hajottaa ja säännöstellä naishormoneja.

Tutkijat huomasivat naisilta otetuista verinäytteistä, että viisi prosenttia osallistujista kantoi CYP3A7*1C-nimistä geeniä, joka on tyypillisesti aktiivinen sikiöaikana, mutta hiljentyy ennen syntymää. Osalla naisista kyseinen geeni kuitenkin jatkaa CYP3A7-entsyymin tuotantoa aikuisuudessakin.

Kyseinen entsyymi hajottaa raskauden ehkäisyssä käytettyjä hormoneja, keltarauhashormonia ja estradiolia, mikä lisää geneettisen variantin omaavien naisten riskiä raskauteen hormonaalisesta ehkäisystä huolimatta.

Kun tutkijat testasivat osallistujien hormonitasoja, he huomasivat, että CYP3A7*1C-geenivariantin kantajista enemmän kuin yhdellä neljästä ehkäisykapseli ei tuottanut elimistöön riittävästi raskautta ehkäisevää etonogestreeli-lääkeainetta. Naisen geenit näyttäisivätkin lisäävän hormonaalisen ehkäisyn pettämistä erityisesti silloin, kun hormoniannos on pieni.

Hormonaalinen ehkäisy siltikin hyvin tehokasta

Lazorwitz huomauttaa, ettei hormonaalista ehkäisyä käyttävien naisten kuitenkaan tule olla löydöksistä huolissaan. Hormonaalinen ehkäisy on hyvin varma ehkäisymenetelmä. The Guardian -brittilehden haastatteleman Edinburghin yliopiston professorin ja naistentautilääkärin Sharon Cameronin mukaan vain yksi tuhannesta hormonaalisen ehkäisyn käyttäjästä tulee raskaaksi kolmen vuoden käytön aikana.

Lazorwitz toivoo, että hänen tutkimustiiminsä tekemät löydökset auttavat joka tapauksessa kehittämään lääkäreille työkaluja, joilla tarjota parempaa yksilöllistä hoitoa. Yksi tällainen työkalu voisi olla geneettisen datan hyödyntäminen.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN muistuttaa aiemmista tutkimuksista, joissa CYP3A7*1C-geeni on yhdistetty myös suurempaan rintasyöpä- ja keuhkosyöpäkuolleisuuteen sekä tiettyjen leukemiatyyppien etenemiseen. Syyksi on epäilty kemoterapian vaikutusta aineenvaihduntaan lisääntymiseen.

Lue myös:

    Uusimmat