Unettomuudesta noin 90 prosenttia on toiminnallista, siis esimerkiksi masennuksen tai stressin aikaansaamaa. Loput noin kymmenen prosenttia johtuu muista syistä.

Unettomuus merkitsee joko sitä, ettei saa unta, ei pysy unessa tai herää outoon aikaan. Tavallisesti nukahtaminen kestää noin puoli tuntia; yöllä voi myös herätä kerran noin puoleksi tunniksi.

Miksi unta tarvitaan?

Unettomuus on maailmanlaajuinen ongelma. Erityisesti keinovalon kehittämisen jälkeen yöhön asti valvominen on ollut helpompaa ja helpompaa. Koska viihdettä, työtä, informaatiota ja uutisia on tarjolla päivän jokaisena tuntina, harva nukkuu tarpeeksi. 

Vuoden 2000 tutkimuksessa yli miljoona ihmistä 250 maasta kertoi nukkumistottumuksistaan. Puolet vastanneista tarvitsi omien sanojensa mukaan kahdeksan tuntia yöunta tunteakseen olonsa levänneeksi. Yllättäen vain 15 prosenttia kuitenkin nukkui tämän verran. Eikä jokaisen taskussa ollut edes älypuhelinta vuonna 2000.

Liian vähäiseen uneen voi kuolla. Muun muassa eläinkokeissa on osoitettu, että unen riistäminen vaikuttaa terveydentilaan ja johtaa lopulta kuolemaan. 1959 eräs amerikkalainen radiojuontaja yritti valvoa kahdeksan päivää. Hän alkoi nähdä harhoja jo muutaman päivän kuluttua. Juontajan vaimon mukaan kahdeksan päivän unettomuus teki miehestä ailahtelevan ja masentuneen.

Miksi aamulla väsyttää?

Jos heräät aamukuudelta, olet todennäköisesti hyvin väsynyt. Töissä väsymys on kuitenkin kadonnut – syynä on sisäinen kello, joka virkistää sinua automaattisesti.

Useimmat ovat virkeimmillään aamulla. Kello yhdentoista jälkeen vireystila alkaa taas laskea ja saavuttaa pohjan kello 15. Jos voit ottaa päivätorkut, nuku silloin, sillä virkeystila alkaa kello neljän aikoihin jälleen nousta. Iltakahdeksalta onkin taas virkeä olo.

Vastasyntyneillä unirytmiä ei ole, ja vauvat nukkuvatkin miten sattuu. Kuudessa kuukaudessa lapsikin kuitenkin oppii, että pääasiallinen uniaika on yöllä. Teini-iässä vuorokausirytmi muuttuu taas ja myöhästyy noin 30 minuuttia tavallisesta. On kuitenkin olemassa sekä aamu- että iltavirkkuja – hienompi termi tälle synnynnäiselle rytmille on kronotyyppi.

Miksen muista, mitä juuri luin?

Luitko juuri kirjaa, etkä oikein muista, mitä siinä sanottiin? Kertasitko tämän kappaleen kahdesti? Saatoit olla mikrounessa!

Vaikka unta olisi paljon, se ei hyödytä, mikäli uni on laadutonta. Jos univajetta on paljon, aivot alkavat torkahdella pieniksi hetkiksi. Tätä kutsutaan mikrouneksi. Mikrounen aikana henkilö vaikuttaa olevan hereillä, mutta todellisuudessa hän nukkuu. Univaje onkin vaaraksi: kahden sekunnin mikrounessa ehtii hyvin ajaa puuta päin. 

Koska sinun pitäisi nukkua?

Tee tämä lyhyt kysely ja saat selville, oletko aamuvirkku!

Jos sääntöjä ei olisi ja saisit mennä nukkumaan koska vain, menisit nukkumaan kello:

1. Aiemmin kuin 21.00

2. 21.00–22.30

3. 22.30–00.00

4. 00.00-01.30

5. Myöhemmin kuin 1.30

Jos sääntöjä ei olisi ja saisit herätä koska vain, haluaisit herätä kello:

1. Aiemmin kuin 6.30

2. 6.03–8.00

3. 8.00–9.30

4. 9.30–11.00

5. Myöhemmin kuin 11.00

Saat rankan, fyysisen työtehtävän. Saat tehdä sen koska vain. Koska teet sen?

1. 8.00–11.00

2. 11.00–13.00

3. 12.00–15.00

4. 15.00–17.00

5. 17.00–19.00

On aika herätä! Onko herääminen helppoa?

1. Ehdottomasti kyllä

2. Kyllä

3. En osaa sanoa

4. Ei

5. Ehdottomasti ei

Numero vastauksen edessä on pistemääräsi. Kuinka monta pistettä sait?

4-6 pistettä: Vahva aamuvirkku

7-10 pistettä: Kohtalainen aamuvirkku

11–13 pistettä: Ei kumpikaan

14–17 pistettä: Kohtalainen yökukkuja

18–20 pistettä: Vahva yökukkuja

Osittainen lähde: Terveyskirjasto.fi, Richard Wiseman: Pää tyynyyn! Hyvän unen kahdeksan oppituntia (Atena)