Egyptin presidentin Hosni Mubarakin valtakausi on kestänyt noin 30 vuotta. 82-vuotias Mubarak nousi valtaan lokakuussa 1981 Anwar Sadatin murhan jälkeen.
Mubarak oli toiminut Sadatin varapresidenttinä ja oli siten tämän luonteva seuraaja. Mubarak oli niin ikään ilmavoimien kenraali, joten hän täytti myös siltä osin Egyptissä vuonna 1954 alkaneen sotilasvallan perinteen.
Mubarakia pidetään kovana pelurina, joka on varma asiastaan ja korvaamattomuudestaan. Hän on hallinnut maataan käytännössä itsevaltiaana vuoden 1971 perustuslain ja hätätila-asetusten nojalla.
Mubarak on valittu virkaansa neljä kertaa valtaantulonsa jälkeen. Viimeisellä kerralla vuonna 2005 hänellä oli ensimmäistä kertaa vastaehdokas. Turvallisuusjoukkojen ja valtion median tuki Mubarakille tekivät vaalikilvasta muodollisen. Varmemmaksi vakuudeksi vaaleissa toiseksi tullut liberaalipuolueen ehdokas tuomittiin pari kuukautta myöhemmin vankeuteen puolueasiakirjojen väärentämisestä.
Persianlahden kriisin jälkimainingeissa 1990-luvulla Egyptissä koettiin islamilaisten ääriliikkeiden nousu. Liikehdintä tukahdutettiin matalan profiilin operaatioiden avulla. Operaatioissa arvellaan kuolleen 1200 ihmistä ja haavoittuneen yli 10 000.
2000-luvulle tullessa Egyptin punnan arvon putoaminen 45 prosentilla yhdessä ulkopolitiikkaan kohdistuneen tyytymättömyyden kanssa aiheutti ensimmäistä kertaan julkisuudessa myös suoraan presidentti Mubarakiin kohdistuvaa kritiikkiä. Kesällä 2004 syntyi ruohonjuuritason protestiliike Kifaya ("jo riittää").
Kritiikki kiristi maassa kertaalleen jo vapautunutta tiedotusvälineiden toimintaa. Useita oppositio- tai riippumattomien lehtien päätoimittajia on ollut viime vuosina syytteessä tai saanut vankeustuomion ja sakkoja presidentin tai hallituspuolueen loukkaamisesta.
Egyptissä on määrä pitää vuoden lopulla presidentinvaalit. Mubarakin toista poikaa Gamalia pidettiin aiemmin isänsä todennäköisenä seuraajana. Vastikään Egyptin varapresidentiksi nimitettyä tiedustelupalvelun johtajaa Omar Suleimania on myös veikkailtu tehtävään.