Mikä lasketaan punaisia päin ajamiseksi? Saako vanhoilla keltaisilla vielä mennä? Älä sorru vaaralliseen ajattelutapaan!

6:12
Kesällä on hyvä muistaa tiettyjä perusasioita, kun on autolla liikenteessä. Huomenta Suomessa aiheesta oli kertomassa vuonna 2018 Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.

Kysymys: Mikä lasketaan punaisia päin ajamiseksi ja mikä on vain myöhäisillä keltaisilla ajamista? Missä menee raja? Onko jarrut lyötävä pohjaan, vaikka joku ajaisi ihan takana?

Vastaus: Vihreääkin valoa tulisi useissa tilanteissa lähestyä kaasu ylhäällä rullaten – ei kaasua painaen. Tieliikennelain liitteessä 2 määritellään liikennevalojen värien merkitykset sangen selvästi:

Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa.

Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on mennyt suojatielle jalankulkijalle tarkoitetun vihreän valon aikana.

Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä.

Keltainen valo yksinään osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla ei saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, että sitä ei valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta ja haitatta pysäyttää, sillä saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan.

Äskeisessä lakitekstilainauksessa mainittu ”pääopastin” on tulosuunnassa ennen risteystä oleva ensimmäinen opastin ajoradan oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin

Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tulosuunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, näiden kaistojen liikenteen pääopastin on kuitenkin näiden vasemmalla puolella, kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin (TLL 74 §)

Valojen vaihtumiseen kannattaa varautua

Lakitekstistä voidaan päätellä, että sekä punainen että keltainen kieltävät sivuuttamasta pääopastimen tai pysäytysviivan. 

Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on kuitenkin ehtinyt niin pitkälle, että sitä ei valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta ja haitatta pysäyttää, sillä saa kuitenkin sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Joissakin tilanteissa rajanveto saattaa kuitenkin tuntua vaikealta.

Tieliikennelain 5 §:ssä todetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Jos liikennevalo on ollut jo jonkin aikaa vihreä, on ennakoitavissa, että hyvin pian valo on vaihtumassa vihreästä keltaisen kautta punaiseksi.

Tähän kuljettajan on aivan helppo varautua hiljentämällä nopeuttaan nostamalla kaasun ylös jo valo-ohjattua risteystä lähestyessään.

Kun nopeutta hiljentää, ehtii kuljettaja havainnoida taustan tapahtumia peilin kautta ja tarvittaessa auton saa turvallisesti pysäytettyä ennen pääopastinta, mikäli valo sattuu vaihtumaan keltaiseksi. 

Jos kuljettaja vauhdin hiljentämisestä huolimatta pääsee ajamaan pääopastimen ohi risteykseen vihreän liikennevalon palaessa, voi risteyksen yli vielä jatkaa äärimmäistä varovaisuutta noudattaen. Siis myös siinä tapauksessa, että valo risteyksessä oltaessa vaihtuisikin keltaiseksi.

Ethän sorru ”kyllä minä vielä ehdin” -ajatteluun

Valitettavan usein näkee, että kuljettaja toimii aivan päinvastoin: Kun kaukaa havaitaan liikennevalon olevan vihreä, moni kiihdyttää nopeuttaan ajatuksella, että ”kyllä minä vielä ehdin”. Tällainen ajattelu on omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita ja onnettomuuksia.

Vauhdin hiljentäminen vihreiden palaessa on perusteltua myös siksi, että risteävältä suunnalta saattaa lähestyä hälytysajoneuvo, jolle on annettava esteetön kulku. Alhaisemman tilannenopeuden ansiosta kuljettajalle jää enemmän aikaa tämän tyyppisten, olennaisten asioiden havainnointiin.

Usein liikennevalojen kohdalla on myös asfaltissa painumia, joihin sadekelillä jää vesi seisomaan. Lätäköiden vieressä saattaa olla jalankulkijoita odottamassa vihreän jalankulkuvalon vaihtumista. Jos ohi ajavan auton kuljettaja hurauttaa vauhdilla vesilätäkköjen yli, kastelee hän jalankulkijat mennessään.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja