Kuusikymppiset veljekset eivät hyväksyneet, että heidän isävainaallaan oli myös kolmas poika. Isyyden vahvistamisesta väännettiin hovioikeudessa saakka.
1952 syntynyt mies vaati Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeutta vahvistamaan hänen biologisen isänsä ja perintökaaren mukaisen perimisoikeutensa. Seitsemänkymppinen mies oli elänyt siinä uskossa, että tieto hänen isästään on merkitty virallisiin asiakirjoihin, mutta näin ei ollutkaan.
Isä oli kuollut vuonna 2018. Perintöasiat ja isyyden vahvistaminen tulivat silloin ajankohtaiseksi. Isän myöhemmästä liitosta syntyneet veljekset kuitenkin asettuivat velipuoltaan vastaan.
Tapauksessa kuultiin todistajana velipuolen 90-vuotiasta äitiä. Hän kertoi tavanneensa lapsensa isän uudenvuoden tansseissa vuonna 1951. Pari oli alkanut seurustella. Suhde kesti noin puolitoista vuotta. Poika syntyi kesällä 1952.
Lue myös: Käräjäoikeus löi sinetin poikkeukselliselle oikeustapaukselle - Jani määrättiin elattamaan lasta, jonka isä ei ole
Elämä kuljetti erilleen
Noin kuukautta ennen pojan syntymää isä oli lähtenyt suorittamaan asepalvelustaan. Nuorenparin tarkoituksena oli kihlautua, kun mies pääsisi pois armeijasta.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Yhteisestä lapsesta huolimatta pari enää tavannut toisiaan.
Äiti ei ilmoittanut miehelle, kun lapsi syntyi. Yhteydenpito jäi tyystin. Isyyttä ei koskaan virallisesti vahvistettu, mutta kummallekin osapuolelle oli selvää, että naisen raskaus oli alkanut heidän seurustelunsa aikana.
Seurakunnan kastekirjaan oli kuitenkin merkitty "epäily" isyydestä. Lisäksi isä oli allekirjoittanut vielä syntymättömästä lapsestaan elatussopimuksen, jossa hän sitoutui maksamaan elatusapua vuoteen 1969, eli lapsen täysi-ikäisyyden kynnykselle saakka. Vanhoista asiakirjoista selvisi myös, että mies oli maksanut naisen synnytyskulut asuinkunnalle.
Sittemmin nuori mies oli löytänyt uuden naisystävän. Lapsen äiti huomasi kihlajaistiedon sanomalehdestä.
Lue myös: Iäkäs nainen halusi virallistaa vuosikymmeniä sitten kuolleen miehen isäkseen – Suomen valtio pyrkii estämään hankkeen: ”Tässä on kyse melko suuresta omaisuudesta”
Lähetteli joulukortteja
Vaikkei isä ollut vanhimman poikansa elämässä läsnä ja perusti sittemmin uuden perheen, hän oli lähetellyt jälkikasvulleen joulukortteja ja muita tervehdyksiä läpi vuosien.
Kun isyyden vahvistamisesta alettiin käräjöidä alkuvuodesta 2020, isän myöhemmästä suhteesta syntyneet veljekset eivät suostuneet antamaan dna-näytteitä oikeusgeneettisiä tutkimuksia varten.
Heidän mielestään pelkän vanhan seurustelusuhteen perusteella ei voitu osoittaa, että heidän isänsä olisi myös isovelipuolen isä. He vetosivat vanhaan lainsäädäntöön, jonka mukaan elatusvelvollisuuden määräytyminen 50-luvulla ei perustunut isyyteen vaan "naisen makaamiseen".
Veljesten mukaan isä oli mahdollisesti ajatellut, että hänet olisi joka tapauksessa tuomittu elatusvelvolliseksi lapsesta, jos asia olisi tuolloin edennyt käräjille. Veljesten mukaan isä oli todennäköisesti siksi allekirjoittanut elatusvelvollisuuden jo ennen lapsen syntymää. He vetosivat siihen, että elatusvelvollisuus ei kuitenkaan todistanut isyyttä.
Käräjäoikeus katsoi, että isävainaan entinen seurustelukumppani eli velipuolen 90-vuotias äiti oli kertonut seurusteluajoista hyvin selkeää ja yksityiskohtaista tietoa, vaikka tapahtumat ajoittuvatkin lähes 70 vuoden taakse. Oikeuden mukaan naisen kertomus oli luotettava.
Käräjäoikeuden mukaan myös isän lähettämät joulukortit, muut tervehdykset ja elatusmaksut osoittivat, että hän oli pitänyt itseään pojan isänä. Yhteydenpidolle ei oikeuden mukaan ilmennyt muuta aihetta kuin isä-lapsi-suhde.
Veljesten valitus hylättiin
Käräjäoikeus vahvisti miehen isyyden viime keväänä, mutta velipuolet ilmoittivat välittömästi tyytymättömyytensä ratkaisuun. He valittivat Vaasan hovioikeuteen.
Velipuolten mukaan asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että heidän isänsä olisi myös velipuolen isä, mutta he eivät myöskään itse suostuneet antamaan dna-näytettä asian varmistukseksi. Ratkaisusta valittaneita veljeksiä ei myöskään lain mukaan voitu pakottaa dna-näytteiden antamiseen.
Hovioikeus antoi asiassa ratkaisunsa toukokuun lopulla. Käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu. Veljesten valitus hylättiin. Ylempi oikeusaste katsoi, että isyydestä oli esitetty tarpeeksi vakuuttavaa ja luotettavaa näyttöä eikä oikeusgeneettisiä tutkimuksia tarvittu.
11:33