Mies, epäiletkö testosteronivajetta? Tämä sinun tulee tietää

Miten hormonit muuttavat ihmistä? 9:08
KATSO MYÖS: Miten hormonit vaikuttavat meihin? Dosentti Antti Perheentupa naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen kertovat.

Entistä useampi alle 40-vuotias mies epäilee kärsivänsä testosteronivajeesta ja hakeutuu ilman lähetettä testosteronimittauksiin, kertoo lääkärikeskus Mehiläisen urologian vastuulääkäri Henrikki Santti.

–  Tässä mennään tietyllä tavalla väärin päin: ensin todetaan matala testosteroni, ja sitten vasta mies rupeaa miettimään ja toteamaan, että onhan minulla vähän väsyneisyyttä ja seksihaluttomuuttakin. Oikeasti pitäisi olla ensin selkeät testosteronivajeen oireet, ja vasta sitten on aika tehdä erilaisia tutkimuksia, Santti sanoo.

Turun yliopiston lisääntymislääketieteen dosentti Antti Perheentupa on tunnistanut saman ilmiön.

Osa miehistä etsii testosteronivajeesta ratkaisua myös sellaisiin ongelmiin, joita siihen ei todellisuudessa liity.

Joskus testosteronivaje todella todetaan alle 40-vuotiailta miehiltä, mutta Perheentuvan mukaan kyse on usein tilapäisestä häiriöstä, jonka taustalla voivat olla esimerkiksi liian kova treenaaminen, riittämätön syöminen, päihteet tai huonot yöunet.

Mitä nuoremmasta miehestä on kyse, sitä todennäköisemmin testosteronivajeen taustalla on jokin korjausta vaativa elämäntapasyy.

Ylipaino lisää riskiä

Santti kertoo, että miesten testosteronituotanto alkaa hiipua hiljalleen 40 ikävuoden jälkeen.

Miesten testosteronivajetta kutsutaan julkisuudessa joskus miesten vaihdevuosiksi, mutta Santin mukaan termi on virheellinen.

Miesten testosteronivaje ei ole mitenkään verrattavissa naisten vaihdevuosiin eli munasarjojen toiminnan hiipumiseen ja lopulta sammumiseen, mikä tapahtuu kaikille naisille.

–  Miesten testosteronivaje on ikääntymiseen, mutta ennen kaikkea ylipainoon ja muihin sairauksiin liittyvä ilmiö, joka etenee hyvin hiljalleen ja aiheuttaa vain harvoin oireita.

Santin mukaan miesten testosteronivajeesta on kyse silloin, kun matala testosteroni todetaan useammassa mittauksessa ja siihen liittyy testosteronin laskun aiheuttamia oireita, kuten seksuaalisen halun vähenemistä tai erektiohäiriöitä.

Testosteronivajetta on liitetty muihinkin oireisiin – suorituskyvyn laskuun, masentuneisuuteen, väsymykseen ja motivaation puutteeseen – mutta jos näihin ei liity seksuaalioireita, Santin mukaan kyse ei todennäköisesti ole testosteronivajeesta.

–  Ongelma on se, että nämä kaikki ovat hyvin yleisiä oireita, mutta se, että ne esiintyvät yhdessä testosteronin laskun kanssa, onkin selvästi harvinaisempaa. Esimerkiksi erektiohäiriöt voivat liittyä sepelvaltimotautiin tai diabetekseen, mutta niiden taustalla voi olla myös vaikkapa psyykkisiä tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä, Santti toteaa.

Perheentupa kertoo, että terveillä ja normaalipainoisilla 40–50-vuotiailla testosteronivaje on hyvin harvinainen, mutta ihmisille tuppaa tässä iässä kertymään ylipainoa, mikä lisää testosteronivajeen riskiä merkittävästi.

Perheentuvan mukaan vain viidellä prosentilla 70-vuotiaista terveistä ja normaalipainoisista miehistä on oireita aiheuttava testosteronivaje.

Samanikäisillä, ylipainoisilla miehillä testosteronivajetta todetaan moninkertaisesti enemmän. Testosteronivaje on yleisempi myös niillä miehillä, joilla on perussairauksia.

Hoito alkaa elämäntavoista

Kun todetaan oireinen testosteronivaje, hoito alkaa elämäntapamuutoksilla, kertoo Perheentupa.

–  Jos yksikään nuori mies ei tupakoisi tai olisi ylipainoinen, kyllä erektiohäiriöiden määrä jäisi aika olemattomaksi. Sitten huolehditaan riittävästä unensaannista, oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja sopivasta määrästä liikuntaa. Jos näillä asioilla tilanne ei lähde korjaantumaan, täytyy miettiä, aloitetaanko testosteronihoito, Perheentupa toteaa.

Hän törmää ajoittain nuoriin miehiin, jotka toivovat testosteronihoitoa, mutta muuttavat mielensä kuulleessaan, että testosteronihoito heikentää merkittävästi hedelmällisyyttä.

Jos miehen on tarkoitus saada jälkeläisiä, testosteronihoito on poissuljettu.

Perheentupa toivoisi lääkärien ja potilaiden muistavan myös sen, että hoitoa ei tulisi aloittaa liian matalalla kynnyksellä.

Kun hoito lopetetaan, kestää oman aikansa, ennen kuin oma testosteronintuotanto alkaa uudelleen toimia, mikä voi aiheuttaa hyvinkin hankalia testosteronivajeen oireita.

–  Vastaava tilanne koskee myös anabolisten steroidien käyttäjiä, vaikka heillä tietysti on vielä paljon dramaattisempi tilanne, kun hormonipitoisuudet ovat hurjasti korkeampia: kun steroideja yritetään jättää pois, oma testosteronintuotanto voi olla pitkään ihan nollassa.

Perheentuvan arvion mukaan noin puolet miehistä, joille päätetään aloittaa testosteronihoito, pääsee eroon oireistaan.

Loput testosteronivajeen piikkiin menneistä oireista ovat siis todennäköisesti johtuneet jostakin muusta asiasta.

Perheentupa muistuttaa, että monelle matalakaan testosteronitaso ei aiheuta minkäänlaisia oireita.

Jos hoito ei poista oireita, vaikka testosteronitaso on noussut normaaliksi, sitä ei ole järkeä jatkaa.

Lue myös:

    Uusimmat