Talviampiaiset ovat herättäneet tänä talvena ihmetystä mökeillä ja omakotitaloissa. Asiantuntijan mukaan ihminen tuo ne sisälle yleensä huomaamattaan itse.
Laihialainen Mari Riihimäki törmäsi kotonaan isoon ampiaiseen marraskuun hämärissä.
Hän kertoi Facebook-päivityksessään muuttaneensa juuri rintamamiestaloon, joka oli ollut ennen tätä jonkin aikaa tyhjillään. Ampiainen oli ilmestynyt paikalle muutama päivä sen jälkeen, kun Riihimäki oli alkanut lämmittää taloa.
– En välitä hämähäkeistä enkä muista, vien yleensä ulos, mutta annoin tämän jäädä sisälle, kun oli kylmä, hän kirjoitti Eläinten pelastusrinki -ryhmässä.
Hän sanoi panneensa merkille, että kyseessä oli kuningatar, ja kysyi ryhmäläisiltä, mitä sille pitäisi tehdä.
Yhdellä kesämökillä Pohjois-Karjalassa ampiaiset pörräsivät riesaksi asti. Niitä alkoi ilmaantua ikkunaan yksi toisensa jälkeen, kun mökkiä alettiin marraskuussa lämmittää ensi kertaa kesän jälkeen.
Yksi takin huppuun uuvahtanut hyönteinen tuikkasi puolestaan mökkiläistä niskaan ja vielä puseron alle tipahdettuaan pariin muuhunkin paikkaan.
Iskut aiheuttivat paukamia, joita mökkiläisen mukaan särki ja kutitti pitkään.
Lue myös: Mitä tehdä, jos punkki, ampiainen, kyy tai hyttynen pistää?
Väärä talvikoti
Tutkija Jouni Sorvari Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että työläisampiaisten pörrääminen sisätiloissa talvella ei ole järin tavallista. Yksittäisiin kuningattariin sen sijaan saattaa törmätä.
Kuningattaren ja työläisen erottaa Sorvarin mukaan koosta. Kuningatar on huomattavasti muita suurempi.
– Ne ovat ehkä tulleet talvehtimaan väärään paikkaan. Jos ne ovat liian lämpimässä, ne eivät pääse kunnolla talvilepoon ja saattavat sen takia kuljeskella ympäriinsä, Sorvari selvittää MTV Uutisille.
– Ei sekään mahdotonta ole, että olisi ihan jokin ampiaispesä säilynyt vielä näin pitkään ja työläisetkin lähteneet etsiskelemään ravintoa nimenomaan sisätiloista, kun eivät ulkoa sitä enää löydä tai eivät ulos pääse.
Lue myös: Tästä syystä ampiaiset vihastuvat kesän loppua kohden
Polttopuut invaasion takana?
Yksi taikasana arvoituksen ratkaisemiseksi on Sorvarin mukaan lämmitys.
– Yksi parhaista kuningattarien talvehtimispaikoista ovat halkopinot. Usein talvehtivia ampiaiskuningattaria tulee sisälle ja saunoihin juuri polttopuiden mukana, Sorvari kertoo.
Klapipino on Sorvarin mukaan optimaalinen paikka talvehtia, koska se on maan pinnan yläpuolella ja siitä löytyy rakosia, jonne linnut eivät pääse seuraamaan pörriäisiä ravintoa etsiessään.
– Näin eivät tiaiset pääse ampiaisia nappaamaan, kun ne ovat kapeissa raoissa halkopinon välissä. Ulkolämpötilassa niillä ei myöskään kulu energiaa niin paljon kuin sisällä lämpimässä.
Sorvarin mukaan viime kesä oli aika hyvä ampiaiskesä. Siksi talvehtijoita voi olla nyt runsaasti ulkosalla ja ullakoilla.
Myös jouluksi mökille menijöiden on hyvä tietää, että tupaan saattaa tulla polttopuiden mukana ylimääräisiä juhlijoita.
Talvikankean ampiaisen päälle voi astua vahingossa ja pistos tekee kipeää, myös lemmikille.
Jos ampiaisen päälle tallaa, myrkkyä erittyy normaalia enemmän. Jos ampiainen jää esimerkiksi kantapään alle puristuksiin, se saattaa tyhjentää pistoskohtaan kaiken myrkkynsä. Tällöin oireet voivat olla tavallista pahemmat.
Lue myös: Ampiaiset pitivät ruokakarnevaalia SyysMatin markkinoilla
Yhden vuoden elämä
Ampiaisista kaikki koiraat ja työläiset kuolevat viimeistään syksyn tullen. Talven yli horrostajia ovat loppukesällä syntyneet nuoret kuningattaret.
– Seuraavana kesänä ne heräävät ja alkavat perustaa pesää ensin yksin. Työläiset tekevät kuoriuduttuaan kaiken muun työn, ja kuningatar jatkaa munimista. Loppukesällä taas syntyy uusi sukupolvi kuningattaria ja koiraita. Jossakin kohtaa viimeistään loppusyksyllä pesän varsinainen muniva kuningatar kuolee.
– Kuningatar elää siis reilun vuoden, työläiset korkeintaan muutaman kuukauden.
Alla olevalta kiehtovalta videolta selviää, miten ampiaispesä rakentuu pala palalta. Juttu jatkuu videon alla.
0:56
Älä tapa kuningatarta
Sisälle eksynyttä kuningatarta ei Sorvarin mukaan kannata tappaa.
Paras tapa hoitaa asia on saalistaa ampiainen vaikka lasiin ja viedä se esimerkiksi takaisin polttopuupinoon liiteriin, jos on sen sieltä sisään kantanut.
– Sitten vain painaa mieleen, mihin kohtaan sen siellä päästää, ettei se tule kohta polttopuiden mukana uudestaan sisään, Sorvari neuvoo.
Siitä, että pinoon päästetyt kuningattaret rakentaisivat kevään tulen pesänsä liiteriin tai olisivat odottamassa puiden pinoajaa piikit pystyssä, ei Sorvarin mukaan tarvitse olla huolissaan.
– Kyllä ne siitä muualle lähtevät, koska liiteri on niille lähinnä talvehtimispaikka. Yleensä ne levittäytyvät laajalle alueelle.
– Toki joku voi jäädä pihapiiriinkin pesimään, mutta jos pesä ei ole hankalassa paikassa, ei niistä juuri ole häiriötä.
Lue myös: Miksi ampiaista ei kannata pelätä, ja mikä ärsyttää mehiläistä?
Marin ampiainen pääsi vapauteen
Mitä sitten tapahtui Mari Riihimäen ampiaisvieraalle?
Riihimäki kertoo napanneensa ampiaisen oikeaoppisesti kuppiin ja hakeneensa varastosta sille pienen laatikon, johon hän pani myös sokerivedessä uitetun vanulapun.
– Jonkin tunnin annoin sen olla, kunnes näin sen virkoavan ja kiipeilevän. Sitten vein sen vinttiin aulatilaan piirongin päälle ja avasin laatikon kannen. Sinne se on jonnekin kadonnut, toivottavasti jatkamaan horrostustaan, Riihimäki viestitti MTV Uutisille.
Tämän jälkeen alakerrassa ei ole pörinää kuulunut.
– Jos se nyt jostain keväällä taas ilmestyy, sitten vapautan ulos. En kuitenkaan toivo koko uutta yhdyskuntaa sisätiloihin.
Sorvari kiittelee Riihimäen toimintaa. Sokeriveden hyöty on epävarma mutta uupuneen hyönteisen elvyttämisessä paras vaihtoehto.
– Mutta varmaan talvehtimaan menevä ampiainen pääsee kyllä uneen ilman sokeriakin.