Alli Haapasalon ohjaama Kerro kaikille -elokuva perustuu Katja Kallion romaaniin Yön kantaja. Tekijät haluavat kertoa Seilin saaren historiasta kaikille ettei se unohdu.
Katja Kallion romaani sai alkunsa Seilin mielisairaalan tutkijan väitöskirjasta, josta löytyneessä lauseessa kerrottiin erään potilaan väittäneen lentäneensä kuumailmapallolentäjän rakastajattarena Pariisiin, Hampuriin ja Lontooseen.
Lause oli peräisin potilasraportista.
– Ajattelin, että mitä tapahtuisi, jos olisin ensimmäinen ihminen, joka uskoo tämän. Oli ilmiselvää, ettei häntä silloin aikanaan ole kukaan uskonut, Kallio kertoo.
Kallion mukaan elokuva syntyi samasta ajatuksesta: Haapasalo ja koko elokuvan tehnyt taiteilijaryhmä päättivät uskoa samaan tarinaan.
Seilin saaren luonto ja sijainti yllätti Kallion. Hän oli kuvitellut paikan paljon eristäytyneemmäksi, mutta saari sijaitsee Turun kauneimmassa saaristossa lähellä Nauvoa ja on vehreä ja rauhallinen.
Kallio halusi kirjoittaa tarinan, jossa ei ole hyviksiä ja pahiksia.
– Kaikki ovat ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet sinne. Vaikka olosuhteet ovat mitä ovat, heillä on valtava selviytymisen ja elämisen vimma, hän sanoo.
Elokuvan nimi Kerro kaikille tulee romaanista. Kirjassa päähenkilö Amanda on tottunut sanomaan kertoessaan asioistaan, ettei kenellekään saa kertoa. Sitten hän alkaa pohtia, pitäisikö sanoa päinvastoin: kerro kaikille.
– Me uskomme, elokuvan tekijät, että pitää kertoa kaikille, Kallio sanoo.
Kallion mukaan Amanda Aaltonen oli oikeasti olemassa. Hänestä on säilynyt tietoa vain noin kymmenen riviä, joten hahmo on pääosin fiktiivinen.
– Aaltonen oli 26-vuotias joutuessaan saarelle ja 52-vuotias kuollessaan. Hänen hautansa on saarella yhä, ja nykyään sillä on paljon kukkia.
Seilin saaren mielisairaala oli käytössä vuosina 1889–1962 ja tarkoitettu pelkästään naisille.
Lue lisää historiasta: Seilin saarelle tuomittiin ne, joiden ei haluttu enää palaavan
Tikkanen: Amanda oli esitaistelija
Amandaa esittää Marketta Tikkanen. Hänelle rooli oli unelmien täyttymys ja ensimmäinen iso elokuvarooli.
– Amanda ei suostunut alistumaan yhteiskunnan kapeisiin muotteihin. Hän oli omanarvontuntoinen ja kapinallinen ja halusi elää oman näköistä elämää. Se maksoi hänelle valitettavasti vapauden, mutta hän on esitaistelija, Tikkanen kuvailee.
Tikkanen on huolissaan myös nykyajasta.
– Suomi on tasa-arvoinen maa, mutta maailmalla suunta on naisten aseman suhteen huono. Naisten oikeuksia ollaan vetämässä alas, esimerkiksi oikeutta omaan kehoon ja aborttioikeuksia.
Seilin yhteisössä osa naisista oli vapaita ja osa vankeja, ja siellä oli hierarkia.
Tikkasen mukaan ihmisten väliset suhteet kukoistivat silti myös paikassa, jossa vapaus oli viety. Amanda säilytti integriteettinsä ja näki itsensä yhtä arvokkaana kuin muutkin.
Elokuvan nimi kertoo Tikkasen mukaan siitä, ettei näitä historiallisia tarinoita ja naisen oikeuksia ei saa unohtaa.
– Meidän täytyy kertoa niistä eteenpäin, jotta olemme tietoisia historiasta ja jotta sellainen ei toistuisi.
Kirjailija Katja Kallio lisää, että kirjassa on lause, että Amanda on tottunut vannottamaan kertoessaan omista asioistaan aina, että älkää kertoko kenellekään!
– Mutta hän miettii, että pitäisikö ruveta sanomaan sijaan, että kerro kaikille. Ja me uskotaan, tämän elokuvan tekijät, että pitää kertoa kaikille, lisää Kallio.
Haapasalo: Rankkuus on siinä, mitä ennen Seiliä tapahtui
Ohjaaja Alli Haapasalon mukaan Seilin naisten tarinat ovat hurjia mutta myös toiveikkaita ja kauniita. Amanda on hänelle voimanainen, joka ei luovu vapaudestaan edes suljettuna ja pelastaa henkensä pitämällä kiinni integriteetistään.
Haapasalo huomauttaa, että elokuvan rankin osuus on tapahtunut ennen Seilille joutumista.
– Syyt, joiden takia naiset on suljettu saarelle ovat rankempia kuin elämä siellä.
Haapasalon muistuttaa, että silloin yhteiskunta ei ymmärtänyt synnytyksen jälkeistä masennusta, neuroepätyypillisyyttä, omaehtoista elämistä tai jos nainen oli joutunut väkivallan uhriksi, häntä pitäisi auttaa eikä sulkea Seiliin.
Seilissä naisten välillä oli Haapasalon mukaan solidaarinen ja toisia tukeva yhteisö. Hänen mukaansa naisia toiseutettiin, koska he olivat heikkoja, köyhiä tai vähäosaisia.
9. lokakuuta Suomen ensi-iltaan tulevan Kerro kaikille -elokuvan lopputekstibiisin on tehnyt Vilma Jää, joka poimi kappaleen nimen elokuvan ensimmäisestä dialogikohtauksesta.
– Siinä Amandalle luetaan hänen papereitaan, joissa hänen kerrotaan tunnetun tuittupäisestä luonteestaan.
Sana kolahti Vilmaan heti, ja se on tuttu myös Haapasalolle.
– Minuakin on kutsuttu tuittupääksi. Tämän elokuvan myötä olen ruvennut käyttämään sanaa positiivisena, ansiomerkkinä.
Haapasalo selventää, että tuittupäisyys ei ole yhteistyökyvyttömyyttä vaan omasta identiteetistä kiinni pitämistä, sitä että uskaltaa olla se, joka on.
Seilin naisten tarinat ovat aiheena myös Turun kaupunginteatterin Seili-musikaalin uudessa versiossa, jota esitetään syksyllä Turussa.
