Moni suomalainen on ottanut varoitukset punkkien vaarallisuudesta tosissaan, mutta ollaanko niistä jo liiankin huolissaan? Asiantuntija neuvoo, milloin punkin tai kyyn pureman takia on syytä lähteä lääkäriin ja miten toimia ampiaisen pistäessä.
Kesä on tuonut tullessaan monenlaiset pörisijät ja mönkijät.
Useimmat niistä eivät ole ihmiselle vaarallisia eivätkä edes millään lailla häiriöksi, mutta muutamaa lajia kannattaa pitää silmällä, neuvoo tiedotteessa DigiFinlandin asiantuntijalääkäri Niina Myllymäki.
Ennaltaehkäisy: Älä huido ampiaisia, sillä nepistävät vain häirittyinä.
Toimi näin: Allergisen reaktion sattuessa ota antihistamiinia ja kortisonitabletteja. Asetu lepoasentoon.
Jos tiedät saavasi voimakkaita allergiareaktioita mehiläisen tai ampiaisen myrkylle, pidä mukanasi kertakäyttöistä adrenaliiniruiskua.
Heti lääkäriin: Tilaa ambulanssi, jos pistoksesta seuraa vakava yliherkkyysrektio, anafylaksia. Anafylaksialle ominaista on kutinan ja paukamien leviäminen koko kehoon, huulten ja luomien turpoaminen, hengityksen vinkuna, kurkun käheytyminen sekä vatsan kouristelu ja ripuli. Lapsilla oireena voi olla myös oksentelu.
Punkin purema
Ennaltaehkäisy: Pitkähihaiset ja pitkälahkeiset vaatteet, päivittäinen punkkisyyni ja osin punkkirokote.
Aiemmin rokottamaton ihminen saa riskialueilla kolme maksutonta rokoteannosta.
Ennaltaehkäisy: Käytä tukevia jalkineita luonnossa liikkuessa. Pidä puhelin mukana. Käärmeen havaitessasi älä tee äkkinäisiä liikkeitä ja jätä käärme rauhaan.
Toimi näin: Älä koske tai käsittele purema-aluetta. Liikkuminen tai kiihtyminen pureman jälkeen nopeuttaa myrkyn imeytymistä imusuoniston kautta systeemiseen kiertoon.
Älä kävelytä tapahtumapaikalla pureman saanutta. Puremakohtaan ei saa koskea.
Korut ja kiristävät vaatteet on hyvä poistaa ennen kuin alue turpoaa.
Kaikki muut keinot, kuten kiristysside, myrkyn imeminen tai alueen käsittely jääpalalla, ovat haitallisia tai hyödyttömiä.
Tulehduskipulääkkeitä ei tule nauttia.
Tärkeintä on pysyä rauhallisena.
Hätäkeskuslaitos ohjeistaa olemaan ensiavun jälkeen heti yhteydessä terveysneuvontaan, lähimpään päivystävään terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun.
Soita hätänumeroon: Hätänumeroon 112 on soitettava, jos kykäärmeenpureman saanut on lapsi, alle 15-vuotias, vanhus, raskaana oleva nainen tai esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastava iäkäs ihminen.
Myös silloin on soitettava hätänumeroon, jos puremakohta on pään tai kaulan alueella tai jos purtu saa joitain seuraavista oireista: huimaus, pahoinvointi, kylmänhikisyys, ripulointi, päänsärky, puremakohdan nopea turpoaminen, hengitysteiden turpoaminen tai hengitysvaikeuden nopea muodostuminen, rintakipu, tajunnan aleneminen.
Kyytabletti tehoaa hydrokortisonin voimalla vain osittain mahdolliseen allergiseen reaktioon, ei itse myrkyn aiheuttamiin vakavampiin oireisiin.
Jos ei ole varma siitä, vaatiiko hyönteisen pistos tai kyyn purema kiireellistä hoitoa eikä oma terveyskeskus ei ole auki, on viisasta soittaa maksuttomaan Päivystysapu 116117 -palvelunumeroon.
Päivystysavussa puheluun vastaa terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi soittajan hoidon tarpeen.
Terveydenhuollon ammattilainen osaa myös kertoa, mistä lähin avoinna oleva päivystys löytyy.
Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu toimii lähes koko maassa Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Jos itseä tai läheistä kohtaa henkeä uhkaava sairauskohtaus tai vakava loukkaantuminen, on soitettava suoraan hätänumeroon 112.
