Tutkija Matti Pesun mukaan sulkeminen voitaisiin vielä lukea vastauksena Suomen Pietarin-pääkonsulaatin sulkemiseen. Hän ei usko voimakkaaseen reaktioon Venäjältä.
Maarianhaminalaisen puistokadun varrella talojen pihat viheriöivät loppukesän auringossa huoliteltuina. Naapurustossa ihmiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota siihen, että kadulla sijaitsevan Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin pihamaa on päässyt repsottamaan.
– Konsulaatti ei ole niin hyvin hoidettu kuin aiemmin. Esimerkiksi ruoho on leikkaamatta ja muuta sellaista, sanoo konsulaatin naapurissa asuva Dan-Anders Mörn.
Hän pohtii, ennakoiko hoitamattomuus konsulaatin sulkemista.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on hiukan kummallista, että Venäjä valvoo demilitarisointia vielä tänä päivänä, hän sanoo.
Poikkeuksellinen järjestely, joka konsulaattiin liittyy, on herättänyt kriittisiä näkemyksiä – tai vähintäänkin hämmästystä – julkisessa keskustelussa sen jälkeen, kun Suomi liittyi sotilasliitto Natoon.
Ahvenanmaan konsulaatin oikeudellinen asema perustuu vuonna 1940 Neuvostoliiton kanssa solmittuun sopimukseen. Sen mukaan naapurimaalla on oikeus valvoa, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan.
