Suomi karkotti vastikään yhdeksän venäläistä vakoojaa. MTV Uutiset kysyi ahvenanmaalaisilta, tulisiko Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa sulkea.
Ahvenanmaalainen Lelle Mecklen ei tiedä, mitä hyötyä konsulaatista on paikallisille.
Mecklenin mielestä konsulaatti pitäisi sulkea Ukrainan tilanteen vuoksi. Hän ei usko, että monet paikalliset haluaisivat konsulaatin pysyvän Ahvenanmaalla.
– Konsulaatin olemassaolo tarkoittaa sitä, että venäläiset pitävät silmällä meitä, Mecklen toteaa.
Ahvenanmaalainen Stina Hamnström ei puolestaan osaa sanoa, onko konsulaatista hyötyä vai haittaa.
– Minulle he (venäläiset) eivät ole tehneet mitään, mutta maailmantilanteen takia mielestäni konsulaatin voisi ehkä sulkea.
Hamnström ei ole koskaan ollut missään yhteydessä venäläisten kanssa.
– En ole edes nähnyt ketään ihmisiä konsulaatin pihalla. Joskus olen kuullut koiran haukkuvan siellä, mutta siinä kaikki, hän jatkaa.
– Talo on kaunis. Minulle on aika yhdentekevää, onko siinä Venäjän konsulaatti vai ei.
Lue myös: Venäjän lisäksi myös toinen hirmuvalta erityisen utelias Suomesta – näitä asioita vakoojat urkkivat
Mosse Wallénin mielestä konsulaattia ei pidä lakkauttaa. Hän toteaa, että konsulaatin purkamisesta voisi olla haittaa.
– Sitten Venäjä voisi tehdä mitä vaan. Demilitarisointi on meille puolustus rauhan aikana ja neutralisointi sodan aikana.
Venäjän hyökkäyssodan myötä Ahvenanmaan asemasta on käyty runsasta keskustelua. Esimerkiksi Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) totesi huhtikuussa, että miehittämätön alue voi olla turvallisuusriski, koska Venäjä on alkanut toimia erityisen agressiivisesti lähialueillaan.
– Se selkeyttäisi turvallisuustilannetta ja -asemaa, kun todettaisiin, että Ahvenanmaa on vain normaali osa Suomea, Toveri pohtii.
Hallituksen muodostaja, todennäköinen pääministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin olevan "historiallinen jäänne".
– Kysymys, jota tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikassa harkita, miten siinä on järkevää toimia, Orpo sanoi.
Lue lisää: Petteri Orpo Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatista: "Historiallinen jäänne"
Konsulaatin kohtalo ei ole paikallisten käsissä
Ahvenanmaan maakuntajohtaja Veronica Thörnroosin mukaan ahvenanmaalaiset eivät voi ratkaista ongelmaa.
– Tämän asian voivat ratkaista vain Suomen hallitus ja eduskunta, koska kyse on Suomen sopimuksesta Venäjän kanssa vuodelta 1940.
Kokoomuksen Orpon mukaan tasavallan presidentin ja eduskunnan kannattaa keskustella konsulaatista ja muodostaa siitä kanta.
– Nämä ovat herkkiä kysymyksiä ja niistä ei sen takia kannata tuosta vaan laukoa mielipiteitä, vaan harkita. On muistettava, että Venäjän sota jatkuu ja emme saa olla sinisilmäisiä Venäjän suhteen, Orpo lisäsi.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Ahvenanmaan asemasta vuonna 1940. Suomi sitoutui demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi.
Maakuntajajohtaja Thörnroosin mukaansa tuosta sopimuksesta on tärkeää pitää kiinni, sillä turvallisuustilanne on muuttunut. Hän korostaa, että ratkaisut täytyy tehdä rauhassa, sillä tilanne on herkkä.
– Ahvenanmaa on vieläkin strategisesti tärkeä paikka kaikille, sillä olemme keskellä Itämerta, toteaa Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen ja Rauhaninstituutin hallinnon jäsen Nina Fellman.
Keskustelu konsulaatin kohtalosta on jatkunut. Viime viikolla Venäjä ilmoitti sulkevansa Suomen Pietarin konsulaatin Murmanskissa ja Petroskoissa. Aiemmin tällä viikolla ilmoitettiin, että Suomi karkoittaa Venäjän tiedustelutehtävissä olevia henkilöitä.
Lue myös: Presidentti Niinistö Ahvenanmaan asemasta: Vakaampi kuin kenties koskaan
5:48