Kun Suomen MM-rallin järjestäjät julkaisivat tämän vuoden tapahtuman, Jyväskylän Suurajojen 70-vuotisjuhlatapahtuman, reitin, monet odottivat innolla, olisiko legendaarinen Ouninpohjan pikataival mukana reittikartassa. Odotus oli turhaa: ei ollut – ainakaan siinä perinteisessä muodossaan – ja sille on olemassa selkeät syyt.
LUE MYÖS: Rallilegenda aikoo seurata ystävänsä Tommi Mäkisen jalanjäljissä – junailee kulisseissa kovaa paukkua: "Jos Tommi voi tehdä sen, minäkin voin"
Ouninpohja on yksi rallin MM-sarjan ikonisimmista ja tunnetuimmista erikoiskokeista. Monille Ouninpohja on käytännössä yhtä kuin Suomen MM-ralli.
Jyväskylässä on ajettu Ouninpohja-niminen erikoiskoe viimeksi vuonna 2017 – tosin sitä oli tuolloin lyhennetty noin kymmenellä kilometrillä. Kahtena viime vuotena, samoin tulevan kesän juhlatapahtumassa, kisareittiin on lukeutunut Kakariston erikoiskoe, joka on toki yksi osa Ouninpohjaa.
Legendaarinen, koko komeudessaan reilun 30 kilometrin mittainen erikoiskoe loistaa poissaolollaan ennen muuta siksi, että nykyiset WRC-autot ovat sen vauhdikkaalle luonteelle aivan liian nopeita.
Ouninpohja ei välttämättä ole aina ollut keskinopeudeltaan se kaikken kovavauhtisin pikataival, mutta FIAn silmin turvallisuutta mietitään myös siltä kannalta, ajetaanko ek:lla esimerkiksi kilometritolkulla kaasu pohjassa kahtasataa – niin kuin Ouninpohjassa voi parhaimmillaan tai pahimmillaan tehdä.
Nykysukupolven WRC-autojen ensimmäisellä kaudella, vuonna 2017, Esapekka Lappi pisteli 24,36 kilometrin mittaiseksi typistetyn Ouninpohjan läpi 134,96 kilometrin keskituntinopeudella – siitäkin huolimatta, että ek:n varrelle oli lisätty erilaisia keinotekoisia hidasteita.
Eri vuosien välinen vertailu ei toki ole täysin mielekästä, sillä Ouninpohjaa on ajettu vuosien saatossa hyvin eri pituisena ja myös eri suuntiin. Kaikesta huolimatta Lapin kolmen vuoden takaista vauhtia kuvaa hyvin esimerkiksi se fakta, että hänen keskinopeutensa oli kilometritolkulla suurempi kuin Petter Solbergin vuonna 2004 Subarulla ajama 130,28, joka aikanaan sysäsi Ouninpohjan alamäkeen.
Onnistunut ennätysjahti
FIAlla oli vielä vuonna 2004 voimassa sääntö, jonka mukaan erikoiskokeiden keskinopeudet eivät saa ylittää 130:tä. Kun Solberg rikkoi tämän rajan, Ouninpohja piti jakaa jo seuraavaksi vuodeksi kahtia.
Maailmanmestaria naurattaa, kun häneltä kysyy, eikö häntä yhtään kaduta, mitä hän meni tekemään yhdelle maailman rakastetuimmista pikataipaleista.
– Sen vuoden 2004 vedon taustalla on erikoinen tarina, mies aloittaa muistelun MTV Urheilun kanssa käymässään videopuhelussa.
– Sillä viikolla, nuotituksessa ja ensimmäisenä kilpailupäivänä, minulla oli yli 40 astetta kuumetta. Oksensin, ja olin todella kipeä. Tein virheen perjantaina, ja ajoin ulos. En voinut keskittyä kunnolla.
Kun kuume laski ja olo koheni muutenkin lauantaiksi, Solberg päätti palata kilpailuun superrallisäännön turvin.
– Siinä vaiheessa on vain yksi tapa ajaa, ja se on mennä niin kovaa kuin mahdollista.
Solbergin ja hänen kartanlukijansa Phil Millsin tähtäimsessä oli jo Ouninpohjaan lähdettäessä Colin McRaen edellisvuonna kellottama 15:25,1, joka oli 33,24 kilometrin mitassa ajetun Ounin ennätys.
LUE MYÖS: Tommi Mäkisen poikkeuksellinen ystävyyden teko saa maailmanmestarin levittelemään käsiään – ”Minkälainen urheilija oikein tekee niin?”
Ensimmäisellä vedollaan Solberg vasta lämmitteli ja jäi McRaen ennätyksestä reilut neljä sekuntia. Muutamaa tuntia myöhemmin norjalainen viilasi ajastaan pois 11,3 sekuntia, ja kellot pysähtyivät uusiin ennätyslukemiin 15:18,5. Pätkällä toiseksi sijoittunut Carlos Sainz hävisi 12,5 sekuntia.
Solbergin ennätysveto löytyy esimerkiksi tältä Youtube-videolta.
– Mikä aika? Solberg kysyi Millsiltä heti ek:n maalissa.
Julian Porterin haastattelussa Solberg sanoi kärsineensä jopa pienistä ongelmista matkan varrella, mutta se ei menoa haitannut.
– Taisin saada ek-ennätyksen? Solberg heitti ja varmisti vielä asian Millsiltä.
– Kyllä, ek-ennätys, Solberg vahvisti saatuaan kartanlukijaltaan hyväksyvän nyökkäyksen.
Muistot 16 vuoden takaisesta elokuisesta lauantaipäivästä hymyilyttävät Solbergia edelleen.
– Mikä mahtava erikoiskoe se onkaan. Ja se oli mahtava veto. Myös se, miten Phil luki nuottia, oli kerrassaan upeaa.
Ouninpohjan paluu mahdollinen?
Vaikka ek on kuljettajien silmin yksi maailman mahtavimmista, he ovat päässeet ajamaan sitä viime vuosina valitettavan harvoin.
Solbergin ennätyksen jälkeen Ouninpohja jaettiin siis vuosiksi 2005–2006 kahteen osaan, itään ja länteen, ja tämä muutos kyllä alensi hieman keskinopeuksia, mutta ei Ouninpohjassa silti mitenkään hiljaa ajettu.
Esimerkiksi Marcus Grönholm vähät välitti keskinopeuksista, kun hän pisteli Fordillaan vuonna 2006 ajetulla Ouninpohja länsi -erikoiskokeella 46 sekuntia kaasu pohjassa kuutosvaihteella. Grönholmin keskinopeus tällä reilun kahden kilometrin mittaisella osuudella oli 171 ja koko pätkällä noin 128.
2007 Ouninpohja palasi reittikarttaan koko komeudessaan, mutta tämän jälkeen se on ajettu yli 30 kilometrin mitassa vain neljä kertaa: 2012, 2013, 2015 ja 2016.
Solberg toivoo sydämestään, että pitkä pätkä nähtäisiin taas pian osana Suomen MM-rallia.
– Nykyiset autot ovat todella nopeita. Se on jopa uskomatonta. Mutta katsotaan, mitä uusien sääntöjen kanssa tapahtuu, kun autot hieman hidastuvat.
– Huippunopeuksillahan ei loppujen lopuksi ole niinkään edes väliä, kunhan kuljettajien ja tallien välillä on tasaista.
