Maahan heitetyt kertakäyttömaskit eivät koskaan katoa kokonaan: "Päätyvät lopulta ihmiseen ruokakalojen kautta"

2:08
Katso videolta, millaista jälkeä kasvomaskit tekevät viemäreissä.

Varsinkin kaupungeissa maskeista on tullut tuttu roska kaupunkikuvassa. Tupakantumppien tapaan niitä näkee lojuvan kaduilla ja jopa lenkkipolkujen varrella. Maahan heitetty maski ei ainoastaan rumenna ympäristöä: hapertuessaan pieniksi osiksi, siitä voi koitua paljonkin haittaa luonnolle.  

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä on tutkinut kirurgisten kertakäyttömaskien maatumista ja niiden vaikutusta ympäristöön. Kirurginen maski on yleisin käytetty maski Suomessa. 

Setälä korostaa että nämä kertakäyttömaskit ovat ulkomuodostaan huolimatta tehty muovista, polypropyleenistä, eivätkä kankaasta. Muovi ei käytännössä maadu koskaan, vaan se hapertuu pienemmiksi osiksi. 

– Esimerkiksi vaahteranlehti maatuu kymmenessä vuodessa alkuaineiksi, kuten fosforiksi ja typeksi. Kirurginen maski ainoastaan hajoaa pienemmiksi osiksi, mikro- ja nanomuoviksi, Setälä kuvailee. 

Maskiroska ei poistu luonnosta käytännössä koskaan 

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Ne hajoavat vielä pienemmiksi nanohiukkasiksi, jotka jäävät osaksi luontoa tuhansiksi vuosiksi. 

– Vaikka maski hapertuisi kymmenissä vuosissa pois silmistä, se ei ole ekosysteemitasolla poissa mielestä. Mikro- ja nanomuovit päätyvät esimerkiksi hulevesien kautta vesistöihin. Niistä tulee osa vesistöjen ravintoketjua ja päätyvät lopulta ihmiseen ruokakalojen kautta, Setälä varoittaa. 

Katso myös MTV Uutisten testi: Kuinka hyvin erilaiset kasvomaskit todella suojaavat? Yskivä robottipää paljastaa suojaimien heikkoudet. Juttu jatkuu videon alla. 

3:15

Tällä hetkellä ei ole tutkimustuloksia mikro- ja nanomuovien terveysvaikutuksista ihmisiin. On kuitenkin tutkimuksia, jotka osoittavat että mikromuovit ovat haitallisia kaloille.

Joidenkin tutkimusten mukaan nanomuovit saattavat imeytyä myös viljelykasvien juuriin maaperän kautta.  

Setälä alleviivaa että mikromuovien pinnat ovat sellaisia, että ne imevät itseensä muita haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Mikromuovien päätymisestä luontoon on siis syytä huolestua. 

Ekologisia maskeja ei ole näkyvissä

Professori Setälän tiedossa ei ole hanketta, joka olisi kehittämässä biohajoavia maskeja. Hän toteaa että synteettisiä aineita, kuten kirurgisissa maskeissa käytettyä polypropyleeniä, on helpompi tehdä turvallisiksi tartuntatauteja vastaan.  

Biohajoavat aineet kestävät huonosti lämpöä ja kosteutta. Tämä on suuri haaste ekologisten maskien kehittämisessä.

– Tällä hetkellä ei ole suuria paineita kehittää biohajoavia maskeja, sillä koronan kaltaiset pandemiat ovat edelleen suhteellisen harvinaisia, Setälä pohtii.  

Kasvomaskien kierrättämistä pitää ottaa vakavasti

Tällä hetkellä paras tapa hankkiutua eroon kertakäyttöisestä kasvomaskista on lajitella se sekajätteeseen. Poltettuna maskin mikromuovit eivät päädy luontoon. 

Kiinassa asunut Setälä toteaa, että moneen Aasian maahan verrattuna suomalaiset ovat vastuullisia roskaamisen suhteen.

– Suomalainen koulusivistys on opettanut meille hyvin ettei roskia heitetä luontoon. Tätä hyvää sivistystä pitää jatkaa myös maskien suhteen.

Katso myös MTV Uutisten testi: Näin helposti virus leviää, jos käytät kasvomaskia väärin.

3:12

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja