Varsinkin kaupungeissa maskeista on tullut tuttu roska kaupunkikuvassa. Tupakantumppien tapaan niitä näkee lojuvan kaduilla ja jopa lenkkipolkujen varrella. Maahan heitetty maski ei ainoastaan rumenna ympäristöä: hapertuessaan pieniksi osiksi, siitä voi koitua paljonkin haittaa luonnolle.
Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä on tutkinut kirurgisten kertakäyttömaskien maatumista ja niiden vaikutusta ympäristöön. Kirurginen maski on yleisin käytetty maski Suomessa.
Setälä korostaa että nämä kertakäyttömaskit ovat ulkomuodostaan huolimatta tehty muovista, polypropyleenistä, eivätkä kankaasta. Muovi ei käytännössä maadu koskaan, vaan se hapertuu pienemmiksi osiksi.
– Esimerkiksi vaahteranlehti maatuu kymmenessä vuodessa alkuaineiksi, kuten fosforiksi ja typeksi. Kirurginen maski ainoastaan hajoaa pienemmiksi osiksi, mikro- ja nanomuoviksi, Setälä kuvailee.
Lue myös: MTV:n pökälepartio ratsasi tienvierustat Helsingissä, Espoossa ja Tampereella: Kakkaa siellä ja kakkaa täällä – arvaatko, missä eniten?
Maskiroska ei poistu luonnosta käytännössä koskaan
Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Ne hajoavat vielä pienemmiksi nanohiukkasiksi, jotka jäävät osaksi luontoa tuhansiksi vuosiksi.
– Vaikka maski hapertuisi kymmenissä vuosissa pois silmistä, se ei ole ekosysteemitasolla poissa mielestä. Mikro- ja nanomuovit päätyvät esimerkiksi hulevesien kautta vesistöihin. Niistä tulee osa vesistöjen ravintoketjua ja päätyvät lopulta ihmiseen ruokakalojen kautta, Setälä varoittaa.