Veneiden pohjamaalien sisältämät sinkki ja kupari ovat myrkyllisiä kaikille merieliöille, ei vain merirokolle, jonka torjuntaan niitä käytetään.
Seppo Knuuttila tuo veneensä pohjaharjaukseen. Myrkkymaaleja hän ei halua käyttää.
– Itämeritutkijana koen velvollisuudekseni sen lisäksi, että kerron ihmisille Itämeren tilasta, myös kertoa Itämeri-ystävällisistä valinnoista. Pohjan harjaus sen sijaan, että käyttäisi veneen pohjiin eliöstölle myrkyllisiä maaleja, on mielestäni Itämeri-ystävällinen vaihtoehto, perustelee erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.
Merirokko kiinnittyy tiukasti veneiden pohjiin
Veneilijöiden ykkösvihollinen on merirokko, joka kiinnittyy veneen pohjaan. Merirokon toukat ovat vapaasti meressä uivia, kunnes ne heinä-elokuun vaihteen tienoilla kiinnittyvät kiinteille pinnoille: meressä kiviin, jopa simpukankuoriin ja venesatamissa veneiden pohjiin. Knuuttilan mukaan kyseessä on ongelmallinen laji siksi, että se kasvattaa kalkkikuoren ja kiinnittyy hyvin tiukasti ja tiheinä kasvustona veneiden pohjiin.
–Jos sitä ei pestä pois, kun ne ovat juuri kiinnittyneitä ja pehmeitä, niin syksyllä tarvitaan jo todella rankkoja työkaluja pohjan puhdistamiseen. Tämä on ainoa syy, miksi voimakkaita myrkkymaaleja tarvitaan, jollei käytetä ympäristöystävällisempiä menetelmiä sen eliön poistamiseen, selittää Knuuttila.
Myrkkymaalit suurin kuparin päästölähde rannikkovesillä
Runsas veneen pohjan kasvusto hidastaa veneen vauhtia ja lisää polttoaineenkulutusta. Sen estämiseksi käytetään myrkkymaaleja.
Muun muassa kuparia ja sinkkiä sisältäviä maaleja käytetään niin paljon, että myrkkymaalit ovat suurin kuparin päästölähde rannikkovesillä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan maaleista vapautuu 17 000 kiloa kuparia vuodessa. Massa- ja paperiteollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien kuparipäästöt ovat huomattavasti pienempiä.
– Nämä molemmat metallit ovat Itämeren eliöstölle myrkyllisiä. Eliöt keräävät niitä itseensä ja kärsivät niistä ihan planktonista äyriäisiin ja kaloihin asti, huomauttaa Knuuttila.
Tukes suosittelee muita menetelmiä myrkkymaalien sijaan.
– Nämä ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille ja sen takia ensisijaisesti suositellaan, että eliöt torjuttaisiin muilla menetelmillä kuin myrkkymaaleilla, linjaa Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanninen.
Harjauspalveluja on jo hyvin tarjolla
Vaihtoehto myrkkymaaleille on pohjan puhdistus harjaamalla. Yritysidea harjauspalvelusta syntyi omasta kokemuksesta.
– Löysin itseni vuonna 2020 Tammisaaresta raapimassa yhden alumiiniveneen pohjaa puhtaaksi ja totesin, että me eletään 2020-luvulla ja vieläkin on semmoinen systeemi, että minun pitäisi pitää pohja puhtaana siten, että raavin sitä, maalaan sinne myrkkyä ja minulla on happinaamarit päällä. Siitä se sitten rupesi syntymään, omasta ja ystäväpiirin tarpeesta, muistelee BNG Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Tomi Koivulehto.
Harjauspalvelu pyrkii maailman markkinoille
Nyt pohjien pesupisteitä on jo 60 eri puolilla rannikkoa ja käyttäjien määrä kasvaa.
– Meillä se näkyy sillä lailla, että vuosittain kasvu on aika isoa. Puhutaan jopa 50 prosentin kasvusta tänäkin vuonna, laskee Koivulehto.
Yritys pyrkii myös Euroopan markkinoille.
– Maailmalle pitäisi päästä ja siihen suuntaan ollaan menossa, tiivistää Koivulehto.
Rajoituksia tulossa ehkä lähivuosina
Myrkkymaalien käyttö on kielletty sisävesillä, mutta merialueilla se on edelleen sallittua. Rajoituksia on kuitenkin tulossa todennäköisesti lähivuosina.
– Suunta on se, että jatkossa näiden maalien käyttö tulee olemaan entistä rajatumpaa, se rajoittuu vain pienemmälle osalle veneitä, uskoo Hanninen.
Kokonaan myrkkymaaleja tuskin kielletään ainakaan kovin pian.
– Näitä maaleja ei käytetä turhaan eli niillä on tärkeä tehtävä. Jos käyttö lopetetaan kokonaan eikä käytetä korvaavia menetelmiä, niin saadaan uudenlaisia ongelmia kuten polttoaineen kulutuksen kasvua ja jopa veneen ohjattavuuteen liittyviä ongelmia. Lähinnä kyse on siitä, että onko riittävästi korvaavia vaihtoehtoja näille myrkkymaaleille vai ei ja soveltuvatko ne kaikille huviveneille, miettii Tukesin Hanninen.
– En ehkä kategorisesti menisi kieltämään, mutta kehottaisin ihmisiä harkitsemaan vaihtoehtoja myrkkymaaleille, kun niitä on tänä päivänä helposti saatavissa, kannustaa Knuuttila.