Itämeren muoviroska aiheuttaa vakavia ongelmia ravintoverkossa. Tuoreen tutkimuksen mukaan muovin sisältämät kemikaalit kertyvät ravintoverkossa ylimmälle tasolle. Haitallisia kemikaaleja löytyi tutkimuksessa kaloista ja merilinnuista. Löydettyjen kemikaalien tiedetään aiheuttavan muun muassa maksa- ja munuaisvaurioita.
Merikotkat ovat Itämeren ravintoverkon huipulla. Juuri päättyneessä tutkimuksessa juuri merikotkista mitattiin suurimmat kemikaalipitoisuudet. Tutkimuksessa mitattiin bentsotriatsoli- UV-stabilaattoreita eli BUV-yhdisteitä, joita käytetään muoveissa lisäaineina ja jotka ovat hyvin pysyviä ja kertyviä yhdisteitä.
– Niitä lisätään hyvin monenlaisiin muovituotteisiin ja niiden tarkoitus muovituotteissa on suojata UV-valolta, jotta ne kestäisivät pidempään eli UV ei haurastuttaisi näitä muoveja ja niiden pintoja, selittää tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Haitallisia yhdisteitä kaikkialla ravintoketjussa
Mereen päätynyt muoviroska kulkeutuu laajalle ja alkaa ajan myötä hajota.
– Sitten kun se päätyy ympäristöön, ne yhdisteet voivat lähteä liukenemaan ja päätyä sitten ympäristöön, joko merenpohjaan tai veteen tai sitten eläimiin, selittää Lehtiniemi.
Neljä vuotta kestäneessä tutkimuksessa haitalliseksi luokiteltuja BUV-yhdisteitä löydettiin niin linnuista kuin kaloistakin, merikotkan lisäksi esimerkiksi ahvenen ja lahnan maksasta, merimetson sulista ja haahkan untuvista sekä munankuorista.
– Olemme nyt saaneet ensimmäisiä tuloksia Itämereltä ja löydettiin näitä yhdisteitä kaikilta ravintoverkon tasoilta, kaloista, merilinnuista ja nämä pitoisuudet ylittävät monissa yhdisteissä meidän raja-arvot, huomauttaa Lehtiniemi.
