Monet kemikaalit pääsevät jätevedenpuhdistuksesta läpi sellaisenaan.
Teollisuuden ja kotitalouksien kemikaaleja on löytynyt vesilinnuista ja niiden munista, selviää Turun yliopistossa tehdystä väitöskirjatutkimuksesta.
Tutkimuksessa havaittiin haahkanaaraista yhteensä 21:tä eri kemikaalia ja niiden munista 17:ää. Suomessa haahka on erittäin uhanalainen laji ja maailmanlaajuisestikin silmälläpidettävä.
Yleisimmät haahkoista löydetyt haitalliset kemikaalit olivat bisfenoli A eli BPA ja bentsofenoni-3, kertoo tutkija Amalie Ask STT:lle.
BPA:ta löytyy esimerkiksi useista muoviastioista. Lisäksi sitä käytetään käyttövesiputkien pinnoissa, joista kemikaalia voi liueta lämpimään veteen. Ask arvelee, että BPA:ta voi sitä kautta päätyä vesistöihin ja lintuihin.
Bentsofenoni-3-kemikaalia taas käytetään kosmetiikassa. Erityisesti sitä on aurinkovoiteissa, koska se imee itseensä UV-säteilyä. Sen Ask uskoo päätyvän mereen viemärin kautta.
– Joka kerta, kun käytämme sitä ja pesemme sen pois lavuaarissa tai suihkussa, se päätyy jätevedenkäsittelyyn. Eivätkä jätevedenpuhdistamot ole oikeastaan kovin hyviä käsittelemään tällaisia kemikaaleja, jolloin ne vain menevät suurimmaksi osaksi puhdistamoista läpi.
Linnuista etsittiin myös hyönteistorjunnassa käytettyjä neonikotenoideja, mutta niitä ei löytynyt.
– Se oli todella hyvä uutinen. Olin yllättynyt, mutta iloinen, Ask kertoo.
Tutkimuksessa löydetyt kemikaalit ovat hormonitoimintaa häiritseviä haitta-aineita.
– Linnuissa havaitsemani pitoisuudet eivät ole niin korkeita, että odottaisin niiden vaikuttavan lintuihin, Ask kertoo.
Hän kuitenkin korostaa, että tutkimuksissa tutkitaan usein vain yhtä tai muutamaa kemikaalia kerrallaan, vaikka todellisuudessa linnut altistuvat monille keskenään sekoittuville kemikaaleille samaan aikaan.
Kun yhtälöön lisätään vielä muut ympäröivät olosuhteet, kuten melusaaste ja alati kiihtyvät sään ääri-ilmiöt, kasvaa yhteisvaikutus jo huomattavasti yksittäisen kemikaalin vaikutusta suuremmaksi.
– Linnut altistuvat monille stressitekijöille ja vain osa niistä on kemikaalisia, Ask sanoo.
Tutkijat eivät voi tarkkaan tietää, mistä kemikaalit ovat mereen päätyneet. Ne saattavat tulla Suomesta, mutta yhtä hyvin ne voivat olla peräisin vaikka Venäjältä, Ask kertoo.
– Emmekä me pääse käsiksi dataan sieltä. Se on tietysti haastava osuus Itämeren, tai kaikkien merien kanssa, että mistä päästöt tulevat mereen.
Lintuihin saakka kemikaalit päätyvät Askin mukaan todennäköisesti niiden ravinnosta.
Esimerkiksi haahkan pääasiallista ravintoa ovat sinisimpukat, jotka puolestaan ruokailevat siivilöimällä vedestä pieneliöitä. Näin niihin päätyy paljon vettä ja sitä kautta kemikaaleja.
Myös kemikaalien sääntely on hankalaa. Vaikka esimerkiksi Suomi tai EU-maat kemikaalejaan vähentäisivätkin, ei se tarkoita, että kaikki muut Itämeren valtiot toimisivat samoin, Ask sanoo.
Haitallisten aineiden vähentämistä vaikeuttaa Askin mukaan myös esimerkiksi se, että harvaa kemikaalia käytetään turhaan. Jos yksi haitallinen kemikaali kielletään, on se korvattava uudella. Se taas vaatii suuren määrän työtä, ja uusi kemikaali voi olla vielä edellistäkin vaarallisempi.
9:06