Luontokato uhkaa myös Suomea – joka yhdeksäs laji on jo uhanalainen, lintujen tilanne erityisen huono

2:02
Luontokato uhkaa myös Suomea - joka yhdeksäs laji on jo uhanalainen

Meneillään olevasta YK:n biodiversiteettikokouksessa hyväksyttiin julistus luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Meillä Suomessa joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on jo uhanalainen. Esimerkiksi lähes puolet Suomessa pesivistä lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa on esillä Suomen uhanalaisen lajiston kirjo: äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellaan naali ja suokukko. Erittäin uhanalaisia ovat ahma, ripsisiippa ja raakku ja tietenkin saimaannorppa.

Maankäyttö ja rakentaminen aiheuttavat luontokatoa

Erityisen huonosti menee linnuilla: uhanalaisia tai silmälläpidettäviä on lähes puolet Suomen pesimälinnuista. Esimerkiksi mustakurkku-uikku ja nokikana ovat erittäin uhanalaisia, samoin huuhkajat. Luontokadon takana on monia syitä.

– Maankäyttö, metsien käyttö, toisaalta rakentaminen ja ojittaminen aiheuttavat luontokatoa. Nämä ovat tärkeitä syitä ja yhtenä syynä koko ajan yleistyy ilmastonmuutos, muistuttaa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) johtaja Aino Juslén.

Luontotyypeistämme puolet on uhanalaisia.

– Uhanalaisia ovat muun muassa metsäelinympäristöt ja perinnebiotoopit, sanoo Juslén. 

Luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruuantuotantoon

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisella on ikäviä seurauksia.

– Luonnon köyhtyminen vaikuttaa koko elämän perustaan. Esimerkiksi ruuantuotanto vaikeutuu ja samoin muut palvelut, joita luonto tarjoaa. Toisaalta mahdollisuudet, että löydetään jotain uutta luonnosta, joka voi palvella vaikka lääkkeenä, vähenee. Lisäksi luonnolla on ihan itseisarvo, painottaa Juslén.

Kunmingin julistus hyväksyttiin

Maailmanlaajuista luonnon köyhtymistä yritetään pysäyttää kansainvälisillä neuvotteluilla, jotka ovat käynnissä Kiinan Kunmingissa. Yli sata maata sitoutui tänään Kunmingin julistukseen, jossa tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä.

Maiden on toivottu sitoutuvan muun muassa siihen, että maailman meristä ja maa-alueista suojeltaisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU on jo sitoutunut tavoitteeseen, mutta osa maista kuten isäntämaa Kiina ei halua sitoutua tarkkoihin suojelupinta-aloihin. 

"Kukaan ei suojele meidän luontoa meidän puolesta"

Suomessa maa-alasta on nyt suojeltu noin 17 prosenttia ja merialueista 10 prosenttia.

– Tämä 30 prosenttia tulee vaatimaan Suomelta kyllä ponnistuksia. Paljon töitä on edessä, mutta päämäärä pitää myös olla kunnianhimoinen siltä osin, toteaa Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.

– Monimuotoisuus on aina paikallista. Kukaan ei suojele meidän puolesta meidän luontoa, huomauttaa Juslén.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja