Miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto – YK-kokous etsii keinoja luontokadon pysäyttämiseen, ja tällaisia ponnistuksia tarvitaan Suomelta

Luonnon monimuotoisuus hupenee kiihtyvällä vauhdilla. Kansainvälisen luontopaneelin mukaan noin miljoona kasvi- ja eläinlajia eli joka kahdeksas laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vaarassa ovat esimerkiksi jääkarhut, gorillat, norsut ja lumileopardit. 

Meillä Suomessakin joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen. Suomen uhanalaisimpiin nisäkkäisiin kuuluvat naali, saimaannorppa ja ahma.

"Meillä ei ole varaa epäonnistua"

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen yritetään pysäyttää kansainvälisillä neuvotteluilla, jotka ovat käynnissä Kiinan Kunmingissa. Haasteet ovat suuria.

– Uhanalaisuus sekä elinympäristöjen että lajien osalta lisääntyy edelleen valitettavasti. Myös rahoituksen määrässä, joka tarvittaisiin siihen, että tätä toimeenpanoa pystytään tekemään täysimääräisesti, on edelleen aika suuri aukko, toteaa Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.

– Luonto ja luonnon monimuotoisuus on meidän ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin ja talouden perusta, meillä ei ole enää varaa epäonnistua tässä, linjaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.

Kiina lupasi rahaa kehitysmaille

Kokouksen isäntämaa Kiina lupasi lisää rahaa kehitysmaille luontokadon hillitsemiseen.

– Kiina sijoittaa 1,5 miljardia yuania (202 miljoonaa euroa) Kunmingin rahastoon, jolla avustetaan kehitysmaita monimuotoisuuden suojelussa. Kiina kutsuu kaikki maat mukaan kartuttamaan rahastoa, sanoi Kiinan presidentti Xi Jinping puheenvuorossaan.

Lupauksen uskotaan vauhdittavan neuvotteluja.

– Kiina teki sen taas. On ollut aika hiljaista tässä, mutta kun Kiina sai puheenjohtajuuskapulan käteen niin rupesi tuulemaan, kuvailee von Weissenberg.

30 prosentin suojelutavoite maalla ja merellä

Maiden odotetaan sitoutuvan muun muassa siihen, että maailman meristä ja maa-alueista suojeltaisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU on jo sitoutunut tavoitteeseen. Nyt koko maapallon maapinta-alasta suojeltua on noin 13 prosenttia ja meristä neljä prosenttia.

– Viestit ovat keskittyneet lajien suojeluun ja suojeltaviin pinta-aloihin. Me WWF:ssä odotetaan vielä kunnianhimoisia sitoumuksia ekologisen jalanjäljen pienentämiseen eli siihen, miten puututaan luontokadon juurisyihin eli meidän kulutus- ja tuotantosysteemeihin, huomauttaa Tarvainen.

Suomessakin tarvitaan lisätoimia

Suomessakin on vielä tehtävää. Maa-alastamme on nyt suojeltu noin 17 prosenttia ja merialueista 10 prosenttia.

– Tietenkin tämä 30 prosenttia tulee vaatimaan Suomelta ponnistuksia, myöntää von Weissenberg.

– Kyllä Suomessakin on tehtävää. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden määrärahat ovat pienentyneet ja Suomen kehitysmaihin kohdistuva rahoitus on viime vuosina laskenut. Suomi ja muut länsimaat ovat vastuussa ilmastokriisistä ja luontokadosta. Meillä on globaali vastuu tukea kehitysmaita ja auttaa heitä luontokadon torjunnassa. He tarvitsevat rahoitusta ja teknistä osaamista tavoitteiden toteuttamisessa, muistuttaa Tarvainen.