Studio55.fin lukija kertoi eronneensa myöhemmällä iällä alkoholistimiehestään. Vaikka ero oli helpotus, silti unelmat yhteisistä eläkepäivistä romahtivat.
Olin erotessani 66-vuotias. Erosin avioliitosta, joka kesti 17 vuotta. Ero oli minulle helpotus. Mieheni oli alkoholisti. Välillä hän saattoi olla pitkähköjä aikoja ottamatta. Mutta kun korkki aukesi, niin sitä kesti aina noin viikon yhteen putkeen – heti aamusta hän oli krapularyyppyä etsimässä. Kärsin asiasta ainakin 10 vuotta. Hänen ollessaan selvin päin otin joitakin kertoja asian puheeksi. Hän lupasi lopettaa, muttei lopettanut. Hän lupasi mennä hoitoon, muttei mennyt. Sama ryyppääminen jatkui aina vaan.
Noina aikoina olin todella yksinäinen, vaikka asuimme yhdessä. Häneen ei saanut silloin minkäänlaista kontaktia, hän eli omaa humalaista elämäänsä. Minä halusin eroa. Mietin asiaa jo vuosia, mutta aina toivoin, että muutos parempaan tapahtuisi. Lopulta tein päätökseni ja hankin itselleni asunnon toiselta paikkakunnalta.
Olimme avioituessamme kumpikin eronneet, lapset olivat aikuisia ja asuivat jo omillaan. Unelmoimme aina yhteisistä eläkevuosista, mutta niitä ei koskaan meille tullut. Unelmat romahtivat.
"Oma vakiokumppani olisi ihanaa löytää", Studio55.fin lukija haaveilee eron jälkeen. Kuvan henkilö ei liity juttuun.
”En ole katunut hetkeäkään”
Elämä on muuttunut totaalisesti. Asun yksin. Olen alkanut harrastaa monia sellaisia asioita, jotka avioliiton aikana olivat jääneet kokonaan. Olen ollut todella tyytyväinen ratkaisuuni, että lopulta sain voimia lähteä siitä suhteesta. Minulla on alkanut uusi, oma elämä. Nautin todella paljon. En ole katunut hetkeäkään, päätös oli oikea.
Olin eronnut kerran aiemmin lasteni isästä. Sen avioliiton olin solminut 20-vuotiaana. Avioliitto kesti 23 vuotta ja saimme kolme lasta. Liitto päättyi mieheni mustasukkaisuuteen. Olin useita vuosia yksin nuorimman lapseni kanssa, kunnes tapasin toisen aviomieheni.
Kumpikaan ero ei ole ollut minulle helppo eikä nopea päätös. Olen aina yrittänyt, että josko suhde kuitenkin toimisi ja löytäisimme uuden yhteisen onnen. Vaikeita eroja molemmat, vaikka erilaisia.
Haluan kyllä löytää vielä uuden kumppanin. Nyt erosta on puolitoista vuotta ja olen nyt kiinnostunut miehistä ja jonkin verran katsellut ”sillä silmällä”. En osaa sanoa asunko enää 24/7 yhdessä, mutta oma vakiokumppani olisi ihanaa löytää, tehdä hänen kanssaan yhdessä mukavia asioita ja viettää yhteistä aikaa.