Koronarokotteita aletaan luovuttaa yksityiseen terveydenhuoltoon, tavoitteena rokotemahdollisuus kaikille yli 18-vuotiaille – Kiuru: "Meillä ei ole aikaa jäädä odottamaan"

Koronarokotteita aletaan luovuttaa yksityiseen terveydenhuoltoon, tavoitteena rokotemahdollisuus kaikille yli 18-vuotiaille 3:06
Krista Kiuru kertoi tiedotustilaisuudessa, kuinka Suomi varautuu koronaviruksen seuraavaan aaltoon.

Valtioneuvosto päätti tänään, että koronarokotteita luovutetaan yksityisille terveydenhuollon toimijoille.

Päätöksen tarkoituksena on helpottaa työikäisten tehosterokottamista koronavirusta vastaan.

Päätöksen myötä rokotteita voisivat saada myös muut kuin vakavan koronan riskiryhmään kuuluvat, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessa.

Valtioneuvosto toivoo, että työikäisiä suomalaisia voitaisiin suojata nykyistä paremmin koronavirukselta, kun kaikilla on paremmat mahdollisuudet ottaa tehosterokote.

– Olen kovin iloinen siitä, että Suomessa on lopulta, vaikkakin myöhään, otettu askel siihen, että kaikille yli 18-vuotiaille suomalaisille saadaan mahdollisuus rokottautua koronaa vastaan, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan työterveyshuollon osallistuminen rokottamiseen voi edistää rokotusten saatavuutta, jos julkisen terveydenhuollon henkilöstö ei riitä joissain kunnissa.

– Meillä ei ole aikaa jäädä odottamaan, milloin julkisella sektorilla lähdetään laajamittaisesti rokottamaan, vaan meidän on varmistettava se, että ihmisillä on mahdollisuus ottaa rokotteet.

Suomessa tehosterokotusta tarjotaan julkisessa terveydenhuollossa maksutta lähinnä vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville henkilöille THL:n suosituksen mukaisesti.

THL luovuttaa rokotteet

STM:n mukaan luovutettavien koronarokotteiden arvo saa olla yrityskohtaisesti enintään 500 000 euroa.

Rokotteita luovutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä enintään yhdeksän miljoonan euron arvosta.

THL luovuttaa rokotteet sairaanhoitopiireille ja hyvinvointialueille, jotka luovuttavat ne edelleen yksityisille terveysalan toimijoille.

Luovutuksien suunnittelussa huomioidaan ensin, kuinka paljon rokotteita tarvitaan riskiryhmien rokottamiseen.

Suomalaisilla keskivertoa kehnompi suoja

Kiurun mukaan Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, joka ei tarjoa sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle mahdollisuutta tehosterokotteisiin. Suomalaiset ovat siis keskimääräistä huonommin suojattuja koronavirukselta.

– Suomi ottaa ison riskin, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei saada rokotettua.

Syksyn ja talven tehosterokotuksia tarjotaan viranomaissuosituksesta tai ilman suositusta 20 EU-maassa kaikille yli 18-vuotiaille, sekä yhdessä maassa kaikille yli 30-vuotiaille.

Ottamalla työterveyshuollon mukaan rokottamaan, STM haluaa vähentää alueellista sopimista ja byrokratiaa koronarokotuksia koskien ja varmistaa, että mahdollisimman moni työikäinen suomalainen olisi suojattu koronavirukselta.

– On kyse siitä haluammeko suojella suomalaisia koronakuoleman tai -sairastumisen varalta. Tässä kansakunnassa on lähdetty siitä, että emme tarjoa suojaa vain riskiryhmille, vaan kaikille suomalaisille.

"Montaa sataa potilasta ei voi sairastua"

Hengitystieinfektioiden määrä on odotetusti noussut talven tultua. STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen korostaa, että korona on yhä vaarallinen tauti, ja riskiryhmään kuuluvan on syytä hakeutua koronatestiin, jos oireita ilmenee.

Koronarokotuksella on Puumalaisen mukaan onnistuttu huomattavasti pienentämään potilasmääriä ja kuolintapauksia koronavirustautiin liittyen.

Krista Kiuru huomauttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kuormitus alkaa olla vakavalla tasolla, etenkin kun hoitohenkilöstöstä on pulaa.

Kiurun mukaan erikoissairaanhoidon kuormitus lähentelee nyt samaa tasoa, joka vallitsi viime vuoden maaliskuussa koronapotilaiden määrän ollessa suurimmillaan.

– Kun nykyistä tilannetta katsoo niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon osalta, montaa sataa potilasta ei voi sairastua koronaan, kun saavutamme jo tuon viime maaliskuun kuormitustilanteen, Kiuru sanoo.

Tilanne näyttää Kiurun mukaan pahalta myös sen takia, että maailmalla on havaittu uusia koronavirusvariantteja.

Lue myös:

    Uusimmat