Maailmanlaajuinen pandemia on vaikuttanut tietenkin lentoliikenteeseen, mutta niin myös lennonjohtoon. Moni ei ole tullut ajatelleeksi, että yli lentävän liikenteen väheneminen pienentää valtion tuloja.
Valtio ei siis saa juurikaan tuloja ilmatilan käytöstä. Tämä voi tulevaisuudessa tulla näkymään lennonjohdon budjetissa.
Fintrafficin asiakkuus- ja markkinointijohtajan Pasi Nikaman mukaan tammikuun alussa liikennettä on ollut 70 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Ylilentävää liikennettä on kuitenkin tullut takaisin jo jonkin verran.
– Ylilentävä liikenne tuo suurimman osan tuloista. Kyllä sieltä tulee ihan mukavasti rahaa, puhutaan kuitenkin kymmenistä miljoonista, Nikama kertoo.
Ja vaikka liikenne onkin hiljentynyt, velvoite on pitää Suomi avoinna liikenteelle 24/7.
Lue myös: Finnair seuraa tarkasti, minkälaisia mahdollisuuksia avautuu, kun Norwegian luopuu kaukolennoista – ”mielenkiintoinen kehityskulku”
Taivaalle kaivataan
Jos valtion rahakirstu pienenee ylilentävän liikenteen vähäisyyden vuoksi, ahdinko on vielä suurempi alalla olevilla ihmisillä.
Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen tiivistää tilanteen olevan huono matkustamohenkilökunnan kannalta.
Noin 100 on töissä, 200 vuorottelee töiden ja lomautusten kanssa ja noin 2 000 on lomautettu kokoaikaisesti.
Matkustamohenkilökunta on siirtynyt uudelleenkoulutuksiin, etsinyt väliaikaisen työpaikan, jatkanut opiskeluja tai vaihtanut alaa kokonaan.
Pasasen mukaan isoimman lomautetun ryhmän lomautusten on arvioitu päättyvän maaliskuussa.
– Mutta ei se varmasti tässä määrin pääty. Ennusteita on monenlaisia, mutta jonkinlainen arvio on, että ehkä vasta kahden vuoden päästä aletaan olla normaalitilanteessa, Pasanen kertoo.