Ilmatieteen laitoksella on ollut suunnitelmissa päivittää kasvuvyöhykkeitä.
Suomen kasvuvyöhykkeitä olisi hyvä päivittää, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto STT:lle.
Suomi on tällä hetkellä jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen kasvien kasvuolosuhteiden mukaan. Ne toimivat ohjenuorana esimerkiksi maanviljelijöille ja puutarhureille, jotta he tietäisivät, mitä kasveja milläkin alueella voi ja kannattaa kasvattaa. Vyöhykkeet jaetaan kasvukauden pituuden ja lämpötilan sekä talviolosuhteiden perusteella.
Ilmaston lämpeneminen työntää kuitenkin nykyisiä vyöhykkeitä pohjoisemmaksi. Kasvukausi pitenee ja lämpenee. Se voi tarkoittaa, että uudet kasvit selviävät entistä pohjoisempana.
Kasvit eivät kuitenkaan ole ainoita eliöitä, joiden elinolosuhteita lämpeneminen voi parantaa. Myös sellaiset kasvien tuholaiset, jotka eivät aiemmin ole pärjänneet kylmässä ilmastossa, voivat nyt selvitä Suomessa.
Ilmaston lisäksi kasvin menestykseen vaikuttavat esimerkiksi kasvupaikan valo-olosuhteet ja maaperän laatu. Kasvupaikan paikallisilmaston kannalta tärkeitä tekijöitä ovat myös maaston muodot ja läheiset vesistöt. Hallanvaara on painanteissa yleisempää, kun taas vesistön läheisyys tasaa lämpötilavaihteluita.
Ilmatieteen laitos kehitti ensimmäisen kasvuvyöhykekartan jo vuonna 1986, ja sitä on päivitetty 2000-luvun alkupuolella. Aalto kuitenkin arvelee, että ilmastonmuutos on muuttanut vyöhykkeitä sen jälkeen. Uudelleenmäärittelylle olisi siis jo tarvetta.
Aallon mukaan Ilmatieteen laitoksella on ollut suunnitelmissa, että vyöhykkeitä määriteltäisiin uudelleen lähivuosina.