Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käytännön seuraukset eivät juuri tavalliselle kansalaiselle näkyisi, arvioi aihepiiriin perehtynyt tutkija. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jäsenyys paljolti täydentää aiemmin tehtyjä linjavalintoja.
Suomen ulkopolitiikan liikkumavara ei Nato-liittoutumisen myötä kapene, sanoo vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen Ulkopoliittisesta instituutista. Päinvastoin jäsenyys todennäköisesti helpottaa kantojen muodostamista, kun poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen länteen viedään nyt päätökseen myös puolustuksen osalta.
– On tärkeää, että näitä kaikkia kolmea aluetta pystytään tarkastelemaan kokonaisuutena, Piirainen sanoo.
Lue myös: Lähestyvä Nato-päätös kiinnostaa maailmalla: CNN nosti Suomen etusivulle
Suomi ei sitoudu USA:n linjaan tai sotiin
Piiraisen mukaan Yhdysvaltain ja Naton välille ei pidä tehdä yhtäläisyysmerkkejä. Eurooppalaiset Naton jäsenmaat ovat arvostelleet äänekkäästi amerikkalaisten sotia Vietnamissa tai Irakissa – puhumattakaan, että olisivat osallistuneet niihin.
– Jäsenyys velvoittaa osallistumaan Naton artikla viiden mukaisiin operaatioihin, ei edes Nato-kriisinhallintaoperaatioihin ja vielä vähemmän jonkun jäsenmaan kansallisiin operaatioihin, Piirainen sanoo.
Suomalaisia sotilaita ei lähetettäisi ulkomaille vastoin henkilöiden omaa tahtoa. Perustuslakiin kirjattu maanpuolustusvelvollisuus rajoittuu Natossakin oman maan puolustamiseen.