Nämä tekijät muodostaisivat Suomesta ja Ruotsissa Natossa kovan kaksikon – yksi ominaisuus tekee Suomesta esimerkin muille maille ja etenkin Ruotsille

Eduskunnan puolustusvaliokunnan tänään antamasta lausunnon mukaan Suomen Nato-jäsenyys "nostaisi merkittävästi pidäkettä joutua Venäjän aggression kohteeksi". Risto E.J. Penttilän mukaan lausunnosta voi päätellä, että jäsenyyden hakeminen olisi nyt selvä asia.

– Kun puolustusvaliokunta on sitä mieltä, että se (jäsenyys) on Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu; Nostaa kynnystä merkittävästi sotilaallisia toimia silmällä pitäen ja lisää Suomen turvallisuutta, niin kyllä se nyt alkaa olemaan saletti juttu, Penttilä toteaa.

Jatkuvien mielipidemittausten perusteella Suomen kansa olisi enenevissä määrin jäsenyyden kannalla. Toisin päin tarkasteltuna Penttilän mukaan Suomi olisi Natolle mieluisa kumppani useastakin syystä.

Kolmesta Penttilän mainitsemasta syystä ensimmäisenä hän mainitsee, että Suomen jäsenyys lisää Pohjois-Euroopan puolustuksen vahvuutta merkittävästi.

– Toiseksi…Baltian puolustus ja tilanne parantuu huomattavasti. Ja kolmanneksi ja ehkä se tärkein asia on, että Suomen ja Ruotsin myötä saadaan kaksi valtiota, jotka haluavat tehdä rauhanomaista politiikkaa, jolla tulee olemaan tärkeä rooli uuden Naton synnyttämisessä tämän kaiken kriisin jälkeen. Kyllä tässä myöskin katsotaan tulevaisuuteen, Penttilä analysoi.

Ruotsilla omat vahvuutensa

Penttilän mukaan Suomi on myös kiinnostava liittolainen Venäjä-tietoutensa ansiosta.

– On meillä varmasti sellaistakin tiedustelutietoa, jota ei muilla ole. Mutta ennen kaikkea meillä on kansa, jolla on erittäin voimakas vakaumus siitä, että maata pitää puolustaa. Siinä mielessä Suomi on esimerkki muille maille.

MTV Uutisten Skandinavian avustaja Kari Lumikeron mukaan Euroopan muuttunut turvallisuustilanne näkyy Ruotsissa armeijan miehistövahvuudessa. Ruotsissa on Lumikeron mukaan tarkoitus lisätä koulutettavien määrää asevoimissa.

– Kun osittaiseen asevelvollisuuteen palattiin noin kolme-neljä vuotta sitten, niin sen jälkeen tähän mennessä ehkä parikymmentätuhatta miestä ja naista on saanut varusmieskoulutuksen. Venäjän tilanteen takia nyt on tarkoitus lisätä tätä määrää siten, että heitä olisi noin 8 000 vuodessa, joka on tietysti meidän näkökulmastamme varsin pieni määrä, mutta parempi kuin ei mitään, Lumikero arvioi.

– Ennen kaikkea Ruotsilla on erittäin vahvat ilmavoimat. Se uusii parhaillaan Gripen-kalustoaan. Täällä on jo tällä hetkellä 134 Gripen-konetta.

Lumikero mainitsee myös Ruotsin vahvan laivaston ja muistuttaa myös Suomen länsinaapurin vedenalaisesta kalustosta.

–  Ei pidä unohtaa, että Ruotsissa on neljä sukellusvenettä, jotka ovat vanhempia malleja ja kaksi uutta on tulossa.

– Tässä mielessä Ruotsi toisi paljon lisäarvoa Natoon, kun se pystyy osittain tätä omaa ilmatilaansa valvomaan ja samalla myös omaa pitkää rannikkoaan omalla laivastollaan.

Lumikero nostaa esiin myös Ruotsin pitkään toimineen tiedusteluosaston. 

– Se on hyvin tärkeä asia ja ruotsalaiset ovat historiallisesti olleet siinä hyviä.

Suomi isoveljen asemassa maanpuolustuksen näkökulmasta

Lumikeron mukaan ruotsalainen puolustustahto ei yllä kuitenkaan samalle tasolle kuin Suomessa.

– Ruotsin maanpuolustusasenteista: Niihin ei vielä suhtauduta kovin uskottavasti. Varsinkin, kun ruotsalaiset ovat olleet vähän sitä mieltä, että Ruotsin vanha puolustusmalli ei riitä alkuunkaan niin suuren maan puolustamiseen. Nyt näyttäisi siltä, että täällä on tähän aisaan erittäin paljon kiinnostusta, ja että ruotsalaiset ovat nyt enemmistöltään Nato-jäsenyyden kannalla. 

Lumikeron mukaan vaikuttaa siltä, että Ruotsikin suuntaa sotilasliittoon ja jatkossa Suomen kanssa tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä. Penttilän mukaan Suomen asevoimilla on eronsa, mutta yhdessä ne muodostavat niin sanotun pohjoismaisen linnakkeen. Molemmilla mailla on vahvuutensa.

– Suomi on isoveli, mitä tulee maanpuolustukseen ja Ruotsi on kyllä vähän edellä tässä sotilasteknologiassa, ilmavoimissa ja niin edelleen. Ruotsilla on hyvä ja suuri puolustusteollisuus. Mutta yhdessä nämä kaksi ovat kuitenkin kova kaksikko, Pentillä paaluttaa.

Katso artikkelin alussa olevalta videolta koko Viiden jälkeen -ohjelman Suomi-Ruotsi ja Nato -osio.