Sanna Marinin vainoamisesta epäilty 36-vuotias mies tuomittiin viime viikolla laajennettuun lähestymiskieltoon entistä pääministeriä kohtaan. Mies ei tyytynyt tuomioonsa, vaan valittaa siitä hovioikeuteen.
Yleisesti vainoajat voidaan jakaa karkeasti kahteen kastiin: tuttuihin ja tuntemattomiin. Tekijälle entuudestaan tuntemattomiin uhreihin kohdistuva vainoaminen on harvinaisempi vainoamisen muoto, ja siltä on myös vaikeinta suojautua ennakkoon.
– On aika sattumanvaraista, että joutuu tuntemattoman henkilön silmätikuksi. Tietenkin kaikki esillä oleminen, kuten julkinen työ tai julkisuus sosiaalisessa mediassa altistaa kohteeksi joutumiselle, sanoo Poliisiammattikorkeakoulussa lehtorina työskentelevä oikeuspsykologi Tiina Väkiparta.
– Tällaisen tuntemattoman vainoajan kohteeksi voi toisaalta joutua myös hyvin ohimenevän kontaktin seurauksena.
Vainoamisella tarkoitetaan esimerkiksi jatkuvaa ei-toivottua yhteydenottamista tai lahjojen antamista, uhkaamista, seuraamista, tarkkailua tai muuta häirintää. Vainoamiseksi voidaan katsoa myös toistuva pelkoa, huolta ja ahdistusta aiheuttava viestittely tai mykät puhelut sekä yritykset päästä tekemisiin uhrin kanssa.
Sanna Marinia piinannut mies oli oikeuden mukaan ottanut useita kertoja yhteyttä tähän joulukuussa. Mies oli nähty useita kertoja Marinin rappukäytävässä Helsingissä ja hän oli myös pyrkinyt Marinin asuntoon.