Rikospaikan Murharyhmä keskusteli naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja väkivaltakulttuurista Suomessa. Ryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi lähestymiskiellosta ei välttämättä ole pahimmissa tilanteissa mitään apua uhrille.
Tarkastelussa oli henkirikostapaus, jossa urheiluhieroja Harri Puhjo oli määrätty lähestymiskieltoon ex-naisystäväänsä kohtaan, mutta se ei estänyt julmaa väkivaltaa. Puhjo murhasi naisen helmikuussa 2022 uhrin kodin rappukäytävässä Espoossa.
– Lähestymiskielto vaikuttaa eniten niihin, jotka muutenkin noudattavat lakia, mutta niille, jotka vainoavat tai haluavat aiheuttaa toisille pahaa, sillä ei ole paljoa merkitystä, asianajaja Kari Eriksson totesi.
– Tehostettukaan (teknisesti valvottu) lähestymiskielto ei ole tae siitä, että se suojaa tätä suojattavaa henkilöä väkivallalta tai jopa henkirikokselta, rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoi.
– Aika huonosti se ketään tai mitään on estänyt, erikoissyyttäjä Perttu Könönen lisäsi.
Lue myös: Urheiluhieroja Harri Puhjo murhasi ex-naisystävänsä kymmenillä teräaseen iskuilla – lähestymiskielto ei estänyt vainoamista
Naapuri yritti urhoollisesti pelastaa Harri Puhjon uhrin – kävi väkivaltaisen kehonrakentajan kimppuun turvanaan vain isoäidin kävelykeppi
Kyse piilorikollisuudesta
Naisjärjestöjen vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan joka viides suomalaismies ajattelee, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan pukeutumisensa, ulkonäkönsä tai käytöksensä takia.
– En ota kantaa itse tähän tutkimukseen, mutta tosiasiahan on se, että parisuhdeväkivalta nimenomaan naisiin kohdistuvana on kansallinen häpeä. Meillä on 12 000–13 000 tällaista tapausta vuodessa ja se on vain osa, koska kyse on piilorikollisuudesta. Kaikkia tapauksia ei ilmoiteta, ja se tarkoittaa sitä, että niitä on valtavasti, Kinnunen sanoi.
– Ongelma nousee tällaisen tutkimuksen myötä pintaan, mutta aina se on ollut olemassa. Mikäli siihen aiotaan puuttua, pelkästään lainsäädäntö ei riitä vaan pitäisi puuttua juurisyihin: syrjäytyneisiin ja yksinäisiin ihmisiin ja sellaiseen materiaaliin, jota jaetaan netissä. Se lietsoo niille ihmisille sitä vihaa, Eriksson sanoi.
Lue myös: Tutkimus: Joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan
"Kukaan ei ansaitse väkivaltaa"
Tutkimusten mukaan erityisesti nuorten miesten arvot ovat viime aikoina koventuneet. Väkivaltaiset asenteet ovat Murharyhmän jäsenten mukaan vahingollisia.
– Uskoisin, että enemmänkin se väkivaltakäyttäytyminen on tässä se ongelma eikä pelkästään naisiin kohdistuva väkivalta. Se on ihan selvää, että kukaan ei ansaitse väkivaltaa. Ei käyttäytymisen, ei ulkonäön eikä pukeutumisen perusteella, Könönen sanoi.
Kinnunen sanoi, että asiasta olisi pitänyt puhua jo 1960–1970-luvuilta lähtien.
– Silloin meillä ei ollut somea. Ainakin itse olen joutunut todistamaan väkivaltaa omassakin perheessä. Kyllä sitä väkivaltaa on ollut silloin, on ollut naapurustoissa vaikka kuinka paljon ja vaimoja hakattu. Alkoholi, päihteet, mikä milloinkin ja nyt some tuo oman värinsä ja sieltä tulee näitä toimintamalleja. Tämä ei ole asia, jonka poliisi yksin pystyy ratkaisemaan.
Jäsenten mielestä väkivaltaa jollain tapaa normalisoidaan.
– Tavallaan se koetaan oikeutetuksi. Some johtaa siihen, että ihmisen kohtaaminen ja keskusteleminen koetaan vieraammaksi ja sitten siinä vaiheessa, kun ei pystytä keskustelemaan, käytetään jo väkivaltaa.
– Monista miehistä on myös oikeudessa huomattavissa se, että asiaa vähätellään ja sille haetaan perusteita ikään kuin se tekisi sen teon oikeutetuksi. Väkivaltaa ei koskaan voi pitää oikeutettuna. Perheväkivalta on usein jatkunut vuosia ja väkivalta ei lopu vaan pahenee niin kauan, kunnes sattuu jotain vielä pahempaa, Eriksson sanoi.
Lue myös: Miesten väkivaltatutkimuksista ristiriitaisia tuloksia – nyt arvioi asiantuntija: "Sehän olisi aivan kauheaa"
Jäsenet muistuttivat, että väkivallasta kärsivän pitäisi aina ilmoittaa asiasta poliisille eikä antaa sen jatkua.
– Lähisuhdeväkivallassa suhteen dynamiikka ja riippuvaisuus toisesta ihmisestä mahdollistaa sen, että sitä väkivaltaa tehdään suojassa ja pidempään. Sitä annetaan anteeksi, koska uhrin pelko yksinkertaisesti on niin suurta. Kaikenlaista väkivaltaa Suomesta löytyy. Väkivallan muotoja on niin paljon, ettei syyttäjä tahdo pysyä perässäkään, Könönen totesi.
Katso videolta Murharyhmän koko keskustelu Rikospaikassa.