Lääkärien epäasialliset kommentit järkyttivät sterilointia haluavaa Soilea, Antero selvisi helpommalla – vaativat muutosta lakiin: "Kriteerit ovat todella vanhanaikaiset"

Steriloinnin hakemisen aikaan 34-vuotiaalle Anterolle lääkäri ehdotti pidempää harkinta-aikaa. Kun Antero ilmoitti olevansa varma asiasta, lääkäri kirjoitti lähetteen vasektomiaan, joka sujui komplikaatioitta.

Kun Soile puolestaan pyysi gynekologilta lähetettä sterilisaatioon, asiat menivät hyvin eri tavalla.

– Hän tyrmäsi ihan täysin pyyntöni ja alkoi hyvin voimakkaasti kommentoimaan esimerkiksi, että sinun jos kenenkä pitäisi lisääntyä, koska sulla on hyvät fyysiset ominaisuudet, millä hän viittasi siihen, että olen pitkä ja urheilullinen, Soile muistelee.

Potilastietoja katseltuaan gynekologi huomautti, että Soile oli myös terve ja ilmeisen fiksu, kun opiskeli yliopistossakin.

– Menin ihan lukkoon. En ylipäätään ollut tietoinen lainkaan, että lähetteeni voitaisiin evätä, Soile sanoo.

LUE MYÖS: Naisen vapaaehtoinen lapsettomuus herättää edelleen raivoa: "Iän, älyn ja harkintakyvyn vähättely on arkipäivää"

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Soile kokee saaneensa epäasiallista kohtelua pyytäessään sterilisaatiota. Kuvituskuva, Shutterstock.Shutterstock

Gynekologi sai Soilen suostuteltua kokeilemaan vielä kierukkaa ja sanoi, että jos ehkäisymenetelmä ei sovi, hän kirjoittaa mielellään lähetteen sterilisaatioon. Kierukka ei sopinut, Soile sai kohtutulehduksen.

Seuraavalla käynnillä gynekologi kirjoitti lupauksensa mukaisesti Soilelle lähetteen sterilisaatioon. Ammattilaisten asenneongelmat eivät kuitenkaan loppuneet siihen.

Konsultaatiossa lääkärillä oli ”hyvin nihkeä” asennoituminen, Soile muistelee. Lääkäri paasasi tarpeettomien purkuoperaatioiden hinnasta yhteiskunnalle, vaikka väitteille ei ollut antaa tilastollista tukea.

– Toivoisin terveydenhuoltohenkilökunnan osaavan suhtautua sterilisaatioon asiallisesti ja sitä haluavat nähtäisiin potilaana siinä missä muutkin. On pöyristyttävää, ettei haluta antaa asianmukaista neutraalia tietoa ja hoitoa, vaan siellä on henkilökohtaisia asennevammoja, Soile sanoo.

Asenneongelmista huolimatta Soile pääsi lopulta operaatioon, joka sujui ”oikein hyvin”.

Suomen lain mukaan sterilisaatioon voidaan ryhtyä henkilön omasta pyynnöstä, kun

1. henkilö on synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta
2. hän on täyttänyt 30 vuotta
3. raskaus vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä
4. hänen mahdollisuutensa ehkäistä raskaus muulla tavoin ovat epätavallisen huonot
5. on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika
6. hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia.

Kahdessa ensimmäisessä perusteessa riittää suorittavan lääkärin päätös, kohdissa 3 ja 4 edellytetään kahden lääkärin päätöstä ja kohdissa 5 ja 6 tarvitaan Valviran lupa.

Lähde: Terveyskirjasto

Sterilointi-iän ikärajaa vaaditaan laskettavaksi

Sekä Soile että Antero muistuttavat, että steriloimisessa on kyse ihmisen itsemääräämisoikeudesta omaan ruumiiseensa. Tämän vuoksi he ajavat sterilointilain muutosta: ikärajaa operaatioon pitäisi madaltaa ainakin 25 ikävuoteen, jollainen se on muissakin Pohjoismaissa, paitsi Tanskassa, jossa ikäraja on 18 vuotta puolen vuoden harkinta-ajalla. Ikärajan madaltamista on yritetty aiemmin kansalaisaloitteen voimin vuonna 2017, mutta kampanja ei saanut tuulta siipiensä alle.

– Kriteerit ovat todella vanhanaikaiset. Ne perustuvat ajatukseen, että on poikkeuksellista, ettei joku haluaisi lapsia, Antero perustelee lain muuttamisen tarvetta.

”Vauvattomuusbuumi” on kuitenkin tosiasia. Yhä harvempi haluaa hankkia lapsia, ja tätä päätöstä tulisi kunnioittaa.

Sterilointi on – kondomin lisäksi miehille ainut – vaihtoehto ehkäisyyn, jolla ei ole hormonaalisen ehkäisyn kaltaisia ikäviä sivuvaikutuksia, jotka ovat Potilaan Lääkärilehden mukaan noin 10 prosentilla naisista pysyviä. Yleisiä hormonaalisen ehkäisyn sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi tiputteluvuoto, päänsärky, mielialamuutokset, sukupuolinen haluttomuus, pahoinvointi, akne, rintojen pingoitus, painonnousu ja turvotus. Yhdeksi hormonaalisen ehkäisyn kielteiseksi vaikutukseksi voi laskea myös ympäristön kuormituksen.

– Sterilisaation ikärajan laskeminen ei tarkoita, että sitä olisi pakko hakea, mutta sen mahdollisuus helpottaisi niiden ihmisten elämää, ketkä eivät lapsia halua. Vapaaehtoisesti lapsettomille kyseessä oleva operaatio on valtavan iso henkinen helpotus ja jopa voimaannuttava, vahvasti omaan identiteettiin liittyvä kokemus, Soile sanoo.

Sterilointi-iän laskeminen olisi hyödyllistä myös esimerkiksi yhden tai kaksi lasta saaneille, alle kolmekymppisille vanhemmille, jotka eivät halua enempää perheenlisäystä.

Steriloinnin ikärajan laskeminen nousee jälleen tänä vuonna tapetille. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry yrittää saada lakimuutosta aikaiseksi kansanedustajien ja hallituksen kautta. Jos vastakaikua ei kuulu, järjestö miettii uutta kansalaisaloitekampanjaa täysin uudella näkökulmalla, viestintäsuunnitelmalla ja yhteistyökumppaneilla. Aiemman kampanjan virheistä on opittu, Soile sanoo.

Päätös ei kaduta

Antero ja Soile ovat kumpainenkin tyytyväisiä ratkaisuunsa, vaikka osa terveydenhuoltohenkilökunnasta tuntuu pitävän katumisriskiä suurena.

Soile kertoo steriloinnin olleensa ehkä elämänsä tärkein päätös.

– Kyseinen päätös on henkilökohtaisessa elämässäni yksi tärkeimmistä ellei tärkein. Pidin aikoinani sterilointi- ja lapsettomuusjuhlat, ja nykyäänkin, kun tulee sterilisaation vuosipäivä, se on minulle tärkeä juhlapäivä. Vien aina itseni treffeille ja minä ja minun kohtuni juhlistamme tätä hienoa asiaa.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto, Potilaan Lääkärilehti