2:23Lapsettomuutta pitää edelleen selitellä, mutta miksi? Videolla Vauvattomuusbuumi-kirjan kirjoittaneen Heini Maksimaisen vastaus.
Julkaistu 20.05.2019 06:36
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Sterilointiin pääsyn helppous riippuu paljolti sukupuolesta, uskovat kaksi prosessin läpikäynyttä vapaaehtoisesti lapsetonta: Soile Rajamäki ja Antero Säämäki.
Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki, 39, muistaa, että jo kouluikäisinä vauvat ja pienet lapset tuntuivat hänestä jotenkin vierailta. Tuolloin omaa lastenhankintaa ei kuitenkaan tarvinnut pohtia. Sen aika koitti vasta reilu parikymppisenä, kun Soilen silloiselle poikaystävälle tuli vauvakuume.
– Sen pohdiskelun kautta vahvistui identiteetti, että minä en oikeasti halua niitä lapsia, Soile kertoo.
Saman pohdinnan ja saman jo päättyneen parisuhteen myötä Soile alkoi miettiä, miten ratkaisisi lapsettomuusasian lopullisesti. 25 ikävuoden hujakoilla Soile alkoi jo odottaa kolmekymppisiään, jotta pääsisi sterilisaatioon.
Monipäinen sisaruskatras vahvisti Anteron lapsettomuustoivetta
Nyt 53-vuotiaalle Antero Säämäelle käsitys omasta vapaaehtoisesta lapsettomuudesta selvisi vielä Soileakin aiemmin – vain 13-vuotiaana.
Antero on viisilapsisen perheen toiseksi nuorin lapsi, pikkuveli on 12 vuotta nuorempi. Antero näki pienestä pitäen, kuinka raskasta lasten hoitaminen voi olla. Myöhemmin käsitystä vahvistivat kokemukset kavereiden lapsien kanssa.
Kun Antero tapasi nykyisen vaimonsa, joka on kuusilapsisen perheen vanhin, puheenaiheeksi nousi nopeasti vapaaehtoinen lapsettomuus. Molemmat olivat lasten hankintaa vastaan.
Lääkärien epäasialliset kommentit järkyttivät sterilointia haluavaa Soilea, Antero selvisi helpommalla – vaativat muutosta lakiin: "Kriteerit ovat todella vanhanaikaiset"
– Se oli yksi syy siihen, että aloimme seurustelemaan. Nyt olemme olleet 19 vuotta naimisissa, Antero sanoo.
Ennen avioitumista Antero haki sterilisaatiota.
Sukupuoli vaikuttaa sterilointiin pääsyyn
Lain mukaan sterilisaatioon voidaan ryhtyä henkilön omasta pyynnöstä, kun hän on täyttänyt 30 vuotta. Sekä Soile että Antero täyttivät ikärajan hakiessaan lähetettä sterilisaatioprosessiin. Siihen yhteneväisyydet loppuvatkin.
Steriloinnin hakemisen aikaan 34-vuotiaalle Anterolle lääkäri ehdotti pidempää harkinta-aikaa. Kun Antero ilmoitti olevansa varma asiasta, lääkäri kirjoitti lähetteen vasektomiaan, joka sujui komplikaatioitta.
Kun Soile puolestaan pyysi gynekologilta lähetettä sterilisaatioon, asiat menivät hyvin eri tavalla.
– Hän tyrmäsi ihan täysin pyyntöni ja alkoi hyvin voimakkaasti kommentoimaan esimerkiksi, että sinun jos kenenkä pitäisi lisääntyä, koska sulla on hyvät fyysiset ominaisuudet, millä hän viittasi siihen, että olen pitkä ja urheilullinen, Soile muistelee.
Potilastietoja katseltuaan gynekologi huomautti, että Soile oli myös terve ja ilmeisen fiksu, kun opiskeli yliopistossakin.
– Menin ihan lukkoon. En ylipäätään ollut tietoinen lainkaan, että lähetteeni voitaisiin evätä, Soile sanoo.
Soile kokee saaneensa epäasiallista kohtelua pyytäessään sterilisaatiota. Kuvituskuva, Shutterstock.Shutterstock
Gynekologi sai Soilen suostuteltua kokeilemaan vielä kierukkaa ja sanoi, että jos ehkäisymenetelmä ei sovi, hän kirjoittaa mielellään lähetteen sterilisaatioon. Kierukka ei sopinut, Soile sai kohtutulehduksen.
Seuraavalla käynnillä gynekologi kirjoitti lupauksensa mukaisesti Soilelle lähetteen sterilisaatioon. Ammattilaisten asenneongelmat eivät kuitenkaan loppuneet siihen.
Konsultaatiossa lääkärillä oli ”hyvin nihkeä” asennoituminen, Soile muistelee. Lääkäri paasasi tarpeettomien purkuoperaatioiden hinnasta yhteiskunnalle, vaikka väitteille ei ollut antaa tilastollista tukea.
– Toivoisin terveydenhuoltohenkilökunnan osaavan suhtautua sterilisaatioon asiallisesti ja sitä haluavat nähtäisiin potilaana siinä missä muutkin. On pöyristyttävää, ettei haluta antaa asianmukaista neutraalia tietoa ja hoitoa, vaan siellä on henkilökohtaisia asennevammoja, Soile sanoo.
Asenneongelmista huolimatta Soile pääsi lopulta operaatioon, joka sujui ”oikein hyvin”.
Suomen lain mukaan sterilisaatioon voidaan ryhtyä henkilön omasta pyynnöstä, kun
henkilö on synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta
hän on täyttänyt 30 vuotta
raskaus vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä
hänen mahdollisuutensa ehkäistä raskaus muulla tavoin ovat epätavallisen huonot
on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika
hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia.
Kahdessa ensimmäisessä perusteessa riittää suorittavan lääkärin päätös, kohdissa 3 ja 4 edellytetään kahden lääkärin päätöstä ja kohdissa 5 ja 6 tarvitaan Valviran lupa.
Sekä Soile että Antero muistuttavat, että steriloimisessa on kyse ihmisen itsemääräämisoikeudesta omaan ruumiiseensa. Tämän vuoksi he ajavat sterilointilain muutosta: ikärajaa operaatioon pitäisi madaltaa ainakin 25 ikävuoteen, jollainen se on muissakin Pohjoismaissa, paitsi Tanskassa, jossa ikäraja on 18 vuotta puolen vuoden harkinta-ajalla. Ikärajan madaltamista on yritetty aiemmin kansalaisaloitteen voimin vuonna 2017, mutta kampanja ei saanut tuulta siipiensä alle.
– Kriteerit ovat todella vanhanaikaiset. Ne perustuvat ajatukseen, että on poikkeuksellista, ettei joku haluaisi lapsia, Antero perustelee lain muuttamisen tarvetta.
”Vauvattomuusbuumi” on kuitenkin tosiasia. Yhä harvempi haluaa hankkia lapsia, ja tätä päätöstä tulisi kunnioittaa.
Sterilointi on – kondomin lisäksi miehille ainut – vaihtoehto ehkäisyyn, jolla ei ole hormonaalisen ehkäisyn kaltaisia ikäviä sivuvaikutuksia, jotka ovat Potilaan Lääkärilehden mukaan noin 10 prosentilla naisista pysyviä. Yleisiä hormonaalisen ehkäisyn sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi tiputteluvuoto, päänsärky, mielialamuutokset, sukupuolinen haluttomuus, pahoinvointi, akne, rintojen pingoitus, painonnousu ja turvotus. Yhdeksi hormonaalisen ehkäisyn kielteiseksi vaikutukseksi voi laskea myös ympäristön kuormituksen.
– Sterilisaation ikärajan laskeminen ei tarkoita, että sitä olisi pakko hakea, mutta sen mahdollisuus helpottaisi niiden ihmisten elämää, ketkä eivät lapsia halua. Vapaaehtoisesti lapsettomille kyseessä oleva operaatio on valtavan iso henkinen helpotus ja jopa voimaannuttava, vahvasti omaan identiteettiin liittyvä kokemus, Soile sanoo.
Sterilointi-iän laskeminen olisi hyödyllistä myös esimerkiksi yhden tai kaksi lasta saaneille, alle kolmekymppisille vanhemmille, jotka eivät halua enempää perheenlisäystä.
Steriloinnin ikärajan laskeminen nousee jälleen tänä vuonna tapetille. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry yrittää saada lakimuutosta aikaiseksi kansanedustajien ja hallituksen kautta. Jos vastakaikua ei kuulu, järjestö miettii uutta kansalaisaloitekampanjaa täysin uudella näkökulmalla, viestintäsuunnitelmalla ja yhteistyökumppaneilla. Aiemman kampanjan virheistä on opittu, Soile sanoo.
Päätös ei kaduta
Antero ja Soile ovat kumpainenkin tyytyväisiä ratkaisuunsa, vaikka osa terveydenhuoltohenkilökunnasta tuntuu pitävän katumisriskiä suurena.
Soile kertoo steriloinnin olleensa ehkä elämänsä tärkein päätös.
– Kyseinen päätös on henkilökohtaisessa elämässäni yksi tärkeimmistä ellei tärkein. Pidin aikoinani sterilointi- ja lapsettomuusjuhlat, ja nykyäänkin, kun tulee sterilisaation vuosipäivä, se on minulle tärkeä juhlapäivä. Vien aina itseni treffeille ja minä ja minun kohtuni juhlistamme tätä hienoa asiaa.
