Jussi Halla-aho kertoo tuoreessa elämäkerrassaan avioliiton ulkopuolisesta lapsestaan. Halla-aho väittää naisen jättäneen ehkäisyn tarkoituksella pois, ja valehdelleensa asiasta.
Jussi Halla-aho – Elämäkerta -kirja julkaistiin tänään 20. elokuuta, ja sen on kirjoittanut Markku Heikkilä.
– Nainen, jonka kanssa minulla oli sivusuhde ja johon tässä viittaan lyhenteellä E, kertoi keväällä 2015 olevansa raskaana. Hän oli käyttänyt ehkäisyä, ja kun kysyin, miten raskaus oli mahdollinen, hän sanoi iloisesti, että se on jonkinlainen ihme, Jussi Halla-aho kertoo tapahtumista kirjassaan.
Halla-aho kertoo kysyneensä useaan otteeseen naiselta ehkäisyn käytöstä. Nainen kertoi käyttävänsä ehkäisyä. Tämä paljastui Halla-ahon mukaan lopulta valheeksi.
Lue myös: Halla-aho avautuu uutuuskirjassa avioliittonsa ulkopuolisesta lapsesta ja suhteesta
Tutkimukset osoittavat ehkäisyn jäävän naisten harteille
Tutkimuskentällä on jo pitkään oltu tietoisia siitä, että vastuu ehkäisystä kasautuu pääosin naisen kannettavaksi.
Kun hormonaalisia ehkäisymenetelmiä saatiin markkinoille 1960-luvulla, toi se naisille vapautta. Hormonaalisella ehkäisyllä on Terveyskirjaston mukaan useita sivuvaikutuksia, jotka ovat olleet tiedossa markkinoille tulosta asti. Yleisiä hormonaalisen ehkäisyn sivuvaikutuksia ovat muun muassa kohonnut veritulppariski, mielialaoireet, pahoinvointi, päänsärky, painonnousu ja haluttomuus.
Miehille tarkoitettua ehkäisypilleriä on kehitelty jo vuosia, mutta nykyvaatimukset ovat hyvin erilaisia kuin 1960-luvulla. Sivuvaikutusten mahdollisuuden vuoksi markkinoilla ei toistaiseksi ole miehille tarkoitettua hormonaalista ehkäisymenetelmää, joka jättää miehen ainoiksi ehkäisyvaihtoehdoiksi kondomin, vasektomian tai sterilisaation. Näistä kondomi on käytännössä ainoa keino miehelle osallistua aktiivisesti ehkäisystä huolehtimiseen.
Joka tapauksessa suojaamattomassa yhdynnässä nainen on osapuoli, joka tulee raskaaksi.
Lue myös: Miesten e-pilleri pian totta? Siittiötuotannon väliaikainen sammuttaja läpäisi ensimmäisen ihmiskokeen
"Jos mies valehtelisi naispuoliselle seksikumppanilleen..."
Halla-aho ei tiennyt ehkäisyn lopettamisesta, lapsen äiti vahvistaa Iltalehdelle.
– Jussi tiesi, että minulla oli vauvakuume ja että haluan lapsen. Minun oli tehtävä se päätös ehkäisyn lopettamisesta yksin, koska hän ei olisi pystynyt olemaan mukana siinä päätöksessä, hän sanoo Iltalehdelle.
Uskottomuuttaan Halla-aho ei puolustele, mutta kokee moraalisen kommentoinnin olevan sukupuolittunutta.
– Jos mies valehtelisi naispuoliselle seksikumppanilleen vaikkapa olevansa steriloitu, ja nainen tulisi tämän valheen vuoksi raskaaksi, kehtaisiko joku heristää naiselle sormea, että kannapa vastuusi, Halla-aho kysyy Iltalehden jutussa.
Lue myös: Elämäkerta: Halla-aho oli väsynyt, masentunut ja menettänyt uskoaan politiikkaan jättäessään PS:n puheenjohtajuuden
Miehet ajattelevat ehkäisyn kuuluvan tasavertaisesti molemmille, mutta se ei näy toiminnassa
Ehkäisyn sukupuolittuneisuutta on käsitelty muun muassa Turun yliopiston vuonna 2016 julkaistussa Pro Gradu -tutkielmassa.
Suomessa on tehty vain kaksi tutkimusta, joissa on tarkasteltu miesten asennetta tasavertaiseen ehkäisyyn ja kartoitettu miesten ehkäisykäyttäytymistä, tutkielmassa kerrotaan.
Molemmissa tutkimuksissa kysyttiin myös hypoteettisesti, miten miehet suhtautuisivat miehille tarkoitettuun hormonaaliseen ehkäisymenetelmään, jota ei siis ole todellisuudessa miesten saatavilla. Toinen tutkimuksista on Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttama pieni kyselytutkimus kahdelle ammattikorkeakoulun opetusryhmälle. Toisen suuremmalle joukolle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan miehet haluaisivat osallistua enemmän raskauden ehkäisyyn ja sen kustannuksiin.
Lisäksi tässä tutkimuksessa suurin osa ajatteli raskauden ehkäisyn kuuluvan tasavertaisesti sekä miehelle että naiselle. Tämä asenne ei kuitenkaan näkynyt tutkittavien miesten nykyisessä toiminnassa. Miehistä 25 prosenttia koki, etteivät he voi vaikuttaa millään tavalla ehkäisyn varmuuteen, tutkielmassa kerrotaan.
Tutkielmassa näiden asenteiden selittäväksi tekijäksi osoitetaan heteroseksuaalisen miehen roolia, jossa keskiössä on kiinnostus seksiin ja nautintoon.
– Tähän maskuliinisuuden identiteettiin ei kuitenkaan sisälly lisääntymisen ja ehkäisyn alueet, tutkielmassa todetaan.
Lue myös: Hoitamaton raskauspahoinvointi vei Roosan psykiatriselle osastolle – "Kukaan ei oikein osannut vetää viivoja yhteen"
Vastuu ehkäisystä on laaja yhteiskunnallinen kysymys
Naisten asenne seksiin on keskimäärin epäitsekäs, ilmenee FINSEX-tutkimuksessa. Naiset saavat heteroseksissä keskimäärin vähemmän ja harvemmin orgasmeja miehiin verrattuna, jotka saavat orgasmin tutkimuksen mukaan lähes joka kerta. Tämä näkyy myös ehkäisymenetelmissä.
– Miesten ehkäisyä tutkittaessa pohditaan sitä, miten ehkäisy vaikuttaa miehen seksuaalisen nautinnon kokemiseen, mutta naisten menetelmiä tutkittaessa ei keskitytä siihen, miten ehkäisy vaikuttaa naisten nautinnon kokemiseen, tutkielmassa sanotaan.
Esimerkiksi kierukkaa käyttävät naiset saattavat miettiä, tunteeko mies kierukan yhdynnässä.
Myös kondomin suhteen törmätään tutkielman mukaan kaksoisstandardeihin: normin mukaan vain mies on aktiivinen ja innokas seksuaalisesti ja siksi kondomin omistava nainen voi vaikuttaa liian halukkaalta tai innokkaalta. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan keskustelu kondomin käytöstä tapahtui kuitenkin useimmin naisen aloitteesta.
Keskustelu ehkäisystä ja vastuusta siitä on laaja yhteiskunnallinen kysymys, jonka taustalla vaikuttavat niin normit ja asenteet kuin sukupuolittunut lääketiede.
Lue myös: Harva nainen tietää tätä seikkaa hormoneistaan
Katso myös: Hormonaalisen ehkäisyn uudet tuulet – mikä on muuttunut?
8:31