Jos kuolee eikä ole omaisia tai testamenttia, niin perintö menee valtiolle. Tänä vuonna valtion kirstuun on kilahtamassa poikkeuksellisen paljon perintöjä.
Valtionkonttorille on ilmoitettu kuolinpesiä tämän vuoden osalta elokuun loppuun mennessä 325. Se on 80 enemmän kuin viime vuonna samana ajanjaksona, jolloin koko vuonna valtio sai 385 perintöä. Jos tahti jatkuu samanlaisena loppuvuoden, niin valtio saanee tänä vuonna kappalemääräisesti ennätysmäärän perintöjä.
Kysymys on varsin isoista rahoista. Viime vuonna valtion kassakirjaan merkittiin yli 50 miljoonaa euroa. Kaikki omaisuus ei kuitenkaan jää valtiolle, vaan osa siirretään kunnille ja vainajan läheiselle.
Jos haluaa itse päättää, miten omalle omaisuudelle käy, kannattaakin tehdä testamentti. Kokeneen asianajajan Markku Lindbladin mukaan testamentin muoto ja selkeys ovat tärkeitä, ettei tule tulkintoja.
– Testamentin tekijän tiedot ja saajien esimerkiksi henkilötunnukset on hyvä laittaa. Pakollista on olla todistajat. Heidänkin osaltansa on hyvä tietää, kuka ”ville virtanen” siellä on ollut todistajana, jotta tarvittaessa voidaan kutsua todistajaksi, jos myöhemmin tulee erimielisyyttä, että mikä oli testamentin tekijän tarkoitus tai mielentila, kun testamenttia tehtiin, Lindblad listaa.
”Muutaman satasen säästöstä voi tulla kymppitonnien vahinko”
Moni turvautuu nykyään testamentin laatimisessa tekoälyn käyttöön. Lindblad muistuttaa sudenkuopista.
– Muutaman satasen säästöstä voi tulla kymppitonnien vahinko. Jos tulee riita, tulee tulkinnanvaraisuutta. Tarvitaan esimerkiksi pesänjakajaa, joka tulkitsee sitä. Ollaan tyytymättömiä tulkintaan, ja viedään asia oikeuteen. Riidellään parhaillaan kolmessa eri oikeusasteessa, muutaman vuoden ajan, niin yksi kymppitonni ei riitä siinä. Kokeneen perhejuristin käyttö on säästö. On monta kuoppaa, mihin voi pudota, Lindblad muistuttaa.
Lindblad vinkkaa myös, ettei testamenttia kannata säilyttää pöytälaatikossa vaan mieluummin esimerkiksi tallelokerossa.
