Perintötaistelut rikkovat perheitä vuodesta toiseen – yllättävän moni jättää tekemättä ratkaisevan oikeustoimen
3:35Perintöriidat voivat äityä monimutkaisiksi. Asiantuntija kertoo, mitä "ositus" tai "tasinko" tarkoittavat.
Julkaistu 31.03.2023 06:29
Pyry-Jukka Peltomäki
pyry-jukka.peltomaki@mtv.fi
Julkisuuteen nousee säännöllisin väliajoin suurta huomiota saavia oikeustapauksia, joissa kiistelyn kohteena on perintö ja sen jakaminen. Perintöriidat olisivat kuitenkin vältettävissä yksinkertaisella tavalla.
Viime aikoina julkista huomiota ovat saanet esimerkiksi yrittäjäneuvos Kirsti Paakkasen sekä taiteilija Vesa-Matti Loirin perinnöt. Jokainen meistä tästä todellisuudesta jossain vaiheessa poistuu, joten näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota silloin kun se on vielä mahdollista.
Olennaisia kysymyksiä ovat: Kuka perii ja mitä ja minkälaisilla perusteilla, sekä mikä on testamentin merkitys.
Pesänselvitysvaiheessa selvitetään vainajan varallisuustilanne ja tehdään perunkirjoitus. Lisäksi maksetaan vainajan velat ja selvitetään mahdolliset testamentin saajat.
Kun pesän varallisuustilanne ja perintöön oikeutetut henkilöt ovat tiedossa, voidaan suorittaa perinnönjako.
Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen asianajajaliiton hallituksen jäsenen, sekä asianajotoimisto Susiluodon asianajajan ja osakkaan Mari Lampeniuksen mukaan eniten oikeudessa törmää niin kutsuttuun lakiosaan ja testamenttiin liittyviin erimielisyyksiin.
– Laissa on aikamoisia laskennallisia lisäyksiä, joita lisätään kuolinpesän omaisuuteen, kun lasketaan lakiosan määrää, Lampenius kertoo.
– Tietysti jonkin verran on testamenttiin liittyviä moitekanteita: Onko oltu oikeustoimikelpoisia tai onko taivuteltu tekemään testamenttia. Myös testamentin tulkintaan liittyviä kysymyksiä on eli jos testamentin sanamuoto on tehty epämääräisesti, Lampenius kuvailee yleisimpiä kiistan aiheita.
Kannattaa luottaa asiantuntijaan
Lampeniuksella on hyvin selkeä mielipide siitä, kuinka edellä mainitun kaltaisilta kiistoilta vältyttäisiin parhaiten: Luottamalla asiantuntijan mielipiteeseen.
– Pitäisi ottaa sen ajan ja menee asiantuntijan luokse keskustelemaan omasta tilanteestaan ja olosuhteistaan. Se, onko naimisissa, onko uusioperhe, onko avio-oikeus vai onko avioehtosopimus, kuinka monta lasta.
– Kaikki nämä olosuhteet vaikuttavat siihen, miten oma perintö kannattaa järjestellä. Sitä ei pysty muuten tietämään, ellei käy eri vaihtoehtoja ja laskelmia asiantuntijan kanssa läpi.
"Puoliso ei peri"
Perinnönsaajien lukumäärät vaihtelevat vuosittain. Eniten perinnönsaajia on Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina ollut 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä.
Suomalaisten saamat perinnöt jäävät useimmiten alle 20 000 euroon.
Yksinkertaistaen perinnönjakoa määrittelevät perintökaaren säännökset. Perintökaaren mukaan rintaperilliset perivät perittävän. Rintaperillisiä ovat suoraan alenevassa polvessa olevat lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset ja niin edelleen.
Perintökaaren 2. luvussa todetaan: Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
– Tässä haluan korostaa, että puoliso ei peri, jos on lapsia. Puolisolla on perintökaaren mukaan tietty asumisoikeus. Puolisolla on avio-oikeus, joka johtaa ositukseen kuolinpesän ja lesken välillä, Lampenius huomauttaa.
– Osituksessa täytyy erotella se mikä on kuolinpesän säästö ja mikä on lesken varallisuussäästö. Jos toinen omistaa vähemmän, periaatteessa vähemmän omistavalla on oikeus saada tasinkoa toiselle. Eli saadaan ikään kuin tasan se nettosäästö.
Tähänkin liittyy poikkeus: Vaikka leskellä olisi enemmän omaisuutta kuin edesmenneen puolison puolella on, niin leski ei ole velvollinen suorittamaan tasinkoa.
Testamentin merkitys
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 17.00 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
Testamentti kannattaa laatia, jos omaisuutensa haluaa kuolemansa jälkeen jaettavan muulla tavalla kuin laissa määrätyn periaatteen mukaan.
Testamentilla voi esimerkiksi osoittaa, ettei testamentinsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen.
Aviopuolisolle voi esimerkiksi jättää testamentilla perintöä sen lisäksi, että hän osituksessa saa itselleen kuuluvan osan yhteisestä omaisuudesta.
Testamentti on tehtävä tarkasti laissa määrätyllä tavalla.
Lampenius suosittelee painokkaasti laittamaan testamenttiasiat kuntoon mahdollisten ongelmien välttämiseksi.
Viiden jälkeen -toimitus esitti Lampeniukselle erilaisia kuvitteellisia mutta mutkikkaita perintökiistoja. Katso alla olevalta videolta, kuinka kokenut perintöasioiden laintuntija selvittäisi perinnönjaon.
9:43
Juttua muokattu 31.3. kello 13.17: Muokattu lesken perintöoikeutta käsittelevän kappaleen virheellinen sitaatti liittyen tasinkoon kuolinpesän ja lesken omaisuuden välillä.
