Kristiina Mikkilä työskentelee vanhempana rikoskonstaapelina Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä kuolemansyyntutkintaryhmässä. Hän oli päätutkijana Vilja Eerikan väkivaltaisessa kuolemantapauksessa vuonna 2012.
Äitienpäivä 2012 on päivä, jonka Mikkilä muistaa aina. Silloin koko Suomi pysähtyi järkyttävään uutiseen.
Helsingin Puotilassa sijaitsevasta kerrostaloasunnosta löytyi 8-vuotiaan tytön ruumis. Vilja Eerikan julma murha oli Kristiinan ensimmäinen oma iso henkirikostutkinta. Hänet nimettiin jutun päätutkijaksi.
Kristiina ei ollut yövuorossa eikä siksi mennyt vielä tapahtuma-aikaan yöllä Eerikan kotiin, mutta hän oli mukana tytön ruumiinavauksessa oikeuslääkintäyksikössä.
Tytön päässä näkyi yhä jäljet prinsessa-tiarasta, jonka hän oli asettanut päähänsä kuolemaa edeltävänä iltana.
Kristiinan tehtävä oli viedä samana aamuna suruviesti Eerikan äidille. Äiti epäili heti, että isä ja äitipuoli olivat murhanneet Eerikan.
– Se oli kamalista kamalin tapaus, mutta tutkinnallisesti ja työn kannalta se opetti myös minulle valtavasti. Kuulustelin kuukauden ajan tuntikausia Eerikan isää ja äitipuolta. Se oli yksi rikoshistorian surullisimmista jutuista.
Lue myös: Kahdeksanvuotiaana murhatun Vilja Eerikan tragedia muutti poliisin työtä – lasten pahoinpitelyä koskevat rikosilmoitukset lisääntyneet tuhansilla
Vilja Eerikan isän ja äitipuolen murhatuomio pysyi hovissa
Roskapussilöytö paljasti karmeuden
Kristiina oli poliiseista se, joka löysi Eerikan kotoa roskapussin, jonka sisälle oli sullottu pressua, teippiä, sanomalehteä, lakanaa, nippusiteitä ja narua.
Niillä Vilja Eerikaa oli sidottu öisin – myös lukuisia kertoja ennen kuolemaan johtanutta yötä.
