Kahdeksanvuotiaana murhatun Vilja Eerikan tragedia muutti poliisin työtä – lasten pahoinpitelyä koskevat rikosilmoitukset lisääntyneet tuhansilla

Tapauksen jälkeen kaikki viranomaiset velvoitettiin ilmoittamaan poliisille aina, kun on syy epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä. Uudistus tuli voimaan vuonna 2015. Sen jälkeen rikosilmoitukset lapsiin kohdistuneista lievistä ja perusmuotoisista pahoinpitelyistä ovat lisääntyneet reilulla 50 prosentilla, mutta tutkinnan resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa.

– Se kuormittaa hyvin paljon jo aika tiukassa olevaa resurssia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sen, että vakavimmat tapaukset jäävät ikään kuin pimentoon, eli siihen isoon ryhmän keskelle jonnekin. Olen itse siinä käsityksessä, että missään muualla päin maailmaa ihan näin matalalla kynnyksellä ei ilmoiteta näistä, toteaa nykyisin YK:n yhteydessä toimivan kriminaalipolitiikan instituutti Heunin erikoissuunnittelijana työskentelevä Korkman.

Lue myös: Vilja Eerika kuoli Suomen rikoshistorian iljettävimmän murhan uhrina – uutuuskirja piirtää synkän kuvan 8-vuotiaan tytön lapsuudesta: "Eerikan elämä oli vaikea alusta lähtien"

Lue myös: Lastensuojeluilmoitukset sanasta sanaan: "Eerika juoksee sisäpihalla ympyrää "

Lapsen etua toteutetaan eri tavoin

Kynnys viedä apua hakeneet vanhemmat oikeuteen on lisäksi vaihdellut eri puolilla Suomea.

– Joillakin paikkakunnilla on lähdetty ajattelemaan, että lapsen etua palvelee [rikosprosessia] paremmin se, että perhe saa tukea ja vanhemmat sitoutuvat siihen, että he ottavat vastaan apua. Ikään kuin seurataan, ettei tule uusia rikosilmoituksia.

Toisilla paikkakunnilla on taas saatettu edetä kohti rikosprosessia. Tuolloin on nähty tärkeänä, että lapsi saa oikeutta rikosprosessin kautta, kun vanhemmille tulee kaltoinkohtelusta tuomio.

Korkmanin mukaan tutkimatta ei voi jättää lääkärihoitoa vaatineita pahoinpitelyvammoja, eikä kyse voi olla toistuvista teoista. Lapsen edun toteutumisen täytyy olla tärkeintä.

– Jos on ollut kyse vaikka luunapeista, tukistamisesta tai läpsäisystä, jotka tietysti ovat laissa kiellettyjä ja joihin ilman muuta täytyy puuttua, toisaalta raskas rikosprosessi on saattanut johtaa tilanteeseen, jonka seurauksena vanhemmat ehkä maksavat sakot, mutta lapsi ei ole saanut mitään tukea, eivätkä vanhemmat välttämättä välineitä parantaa tilannetta.

Lue myös: Vanhemmat tukistivat ylivilkasta lasta – oikeus piti pahoinpitelynä mutta jätti ilman rangaistusta

Lasten kanssa työskenteleville yhteys poliisiin

Poliisi on käsikirjan laatimisen yhteydessä luonut lasten kanssa töitä tekeville kanavan, joilla rikosilmoituksen tekemisen tarpeellisuutta voi pohtia poliisin kanssa.

– Esimerkiksi paikalliset viranomaiset tietävät lapsirikostutkijat tai tutkinnanjohtajat. Sitten on lisäksi olemassa konsultaationumero, johon voi soittaa ja jutella nimettömänä.

Tuolloin poliisi ei tarvitse tietoa myöskään asianosaisten henkilöllisyyksistä, vaan tarkoitus on ainoastaan pohtia yhdessä poliisin kanssa sitä, tulisiko lastensuojelun työntekijän tehdä saamiensa tietojen mukaan lain velvoittama rikosilmoitus.

Lue myös: "Ymmärsin rajan ylittyneen" – 4-vuotiasta lastaan lyönyt äiti kertoo huutamisesta, raivoamisesta, riuhtomisesta ja siitä, miten hän sai apua

Milloin poliisille ilmoitus?

Rikosilmoituksen tekemisen tarpeellisuutta saatetaan pohtia paitsi lastensuojelussa, myös kouluissa ja päiväkodeissa. Vilja Eerikan tapauksessa esimerkiksi koulu ilmoitti huolestaan sosiaaliviranomasille, mutta ilmoitukset eivät edenneet poliisille asti, eikä sosiaaliviranomaisia lukuunottamatta kukaan katsonut tytöstä tehtyjä ilmoituksia kokonaisuutena.

Nykyisin ilmoitus tehdään suoraan poliisille, mutta ongelma on ollut siinä, etteivät hajanaisia ja usein epämääräisiäkin tietoja saavat virkahenkilöt usein hahmota, onko kyse lievästä vai perusmuotoisesta teosta. Ainoastaan perusmuotoisesta pahoinpitelystä on ilmoitusvelvollisuus.

– Epäilen vahvasti, etteivät kaikki ole kuulleetkaan sanasta perusmuotoinen, eikä niitä voi kovin helposti arvioidakaan. Jos ajatellaan vaikka tilannetta, jossa päiväkoti-ikäinen lapsi kertoo, että "mun isä on lyönyt mua". Käytännössä se voi tarkoittaa hyvin monia asioita. En usko, että on ihan oikea tapa aloittaa jokaisesta tämäntyyppisestä tapauksesta suoraan rikosprosessi, vaan tulisi tarkkaan punnita, mikä on lapsen edun mukaista, Korkman sanoo.

Lue myös: Lapsiaan lyönyt isä: Henkinen kuorma oli järkyttävä

• 1.11.22:43
  Stockmann

  Mörkö lipui Stockmannin jouluikkunaan – taustalla tärkeä teema
• 30.10.08:45
  Takaisinvedot

  Traficom varoittaa: Poista tämä turvaistuin käytöstä välittömästi!
• 29.10.17:38
  Rikospaikka

  Lapsia ja nuoria manipuloiva äärimmäisen väkivaltainen verkosto rantautui Suomeen – poliisilla useita tutkintoja
• 28.10.15:07
  Nuoret

  Iso osa lapsista jää harrastusten ulkopuolelle – yksi ryhmä korostuu
• 28.10.08:54
  Varusmiehet

  Analyysi: Syytä huoleen – Puolustusvoimat ei tiedä, kuinka moni varusmiehistä osaa uida
• Lataa lisää