Köyhimmät maat toivovat lisää rahaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – näin paljon Suomi kasvattaa ilmastorahoitustaan

Neuvottelut Glasgow'n ilmastokokouksessa Skotlannissa ovat venyneet yliajalle, eikä päätöslauselmasta ei päästy sopuun.

Päätöslauselman luonnos julkaistiin tänään.

Lue lisää: Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselman luonnos: Tehottomista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta luopumista kiihdytettävä

Päätöslauselmaluonnoksessa kehittyvien maiden saama ilmastorahoitus halutaan kaksinkertaistaa, vaikka alkuperäistä 100 miljardin dollarin summaakaan ei ole saatu kokoon. 

Ilmastorahoituksella tuetaan köyhiä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Pariisin ilmastosopimuksessa kehittyneet valtiot sitoutuivat tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista köyhissä maissa vuosittain yhteensä 100 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla.

Ilmastorahoituksen kokoonsaamista vaikeuttaa se, että ilmastorahoitusta maksetaan kehitysyhteistyöbudjeteista, kertoo kehitystyöjärjestöjen kattojärjestö Fingon asiantuntija Emilia Runeberg MTV Uutisille.

– Se kilpailee muun kehitysyhteistyörahoituksen kanssa. Toinen syy on se, että yhtenäistä määritelmää ei ole kansainvälisesti löydetty ilmastorahoituksesta. Eri maat raportoivat eri tavoin ilmastorahoituksesta. 

Suomi kasvattaa ilmastorahoitustaan

Suomi on päättänyt kasvattaa ilmastorahoitustaan ja on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden ilmastotoimia 900 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2025. 

Suomi on lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitustaan nykyisellä hallituskaudella 80 prosenttia eli lähes kaksinkertaistanut sen edelliseen nelivuotiskauteen verrattuna. 

Noin kaksi kolmasosaa ilmastorahoituksesta on laina- ja pääomamuotoista sijoitusrahoitusta, jonka avulla vivutetaan lisäksi merkittävä määrä yksityistä rahoitusta. 

Runebergin mukaan lainarahan sijaan toimivampi tapa olisi lahjoittaa rahaa kehittyville maille.

Lue myös: Kiina päästää enemmän kasvihuonekaasuja kuin kaikki kehittyneet maat yhteensä, väittää tuore raportti

– Sopeutumisrahoitus tarkoittaa rahoitusta kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimpien ryhmien sopeutumistoimiin. On huomattu, että lainamuotoinen raha ei sovellu siihen yhtä hyvin, kuin lahjamuotoinen raha. Lainamuotoisella rahalla voidaan pikemminkin rahoittaa uusiutuvan energian hankkeita. Kaikkein haavoittuvimpien maiden ja ryhmien keskuudessa on vaikea löytää skaalattavia, bisneskelpoisia ratkaisuja, joita lainarahalla rahoitettaisiin.

Runebergin mukaan kehittyvät maat kokevat ilmastorahoituksen oikeudenmukaisyyskysymyksenä.

– Tässä on tietenkin juurisyynä se, että kehittyvät maat ja ilmastonmuutokselle hauraimmat maat ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. He kokevat ympäristöpolitiikassa käytetyn saastuttaja maksaa -periaatteen kautta, että laskun tulisi olla saastuttajamaiden maksettava.

Eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia maita ovat Kiina, Yhdysvallat ja Intia. Korkeimmat hiilidioksipäästöt asukasta kohden vuoden 2018 tietojen perusteella olivat sijalla Qatar, Kuwait ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Suomi on listalla sijalla 27.