Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselman luonnos: Tehottomista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta luopumista kiihdytettävä

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan uudessa luonnoksessa on tehty kompromisseja molempiin suuntiin. 

YK:n ilmastohuippukokouksen loppulauselman luonnos julkistettiin lauantaina. Kokouksen oli tarkoitus päättyä jo perjantaina, mutta päätöslauselmasta ei päästy sopuun, ja neuvottelut jatkuivat Glasgow'ssa läpi yön ja jatkuvat yhä lauantaina. 

Ollikaisen arvion mukaan sopuun yritetään yhä päästä Pariisin sääntökirjan artiklasta kuusi, joka käsittelee markkinamekanismia. Ollikaisen viimeisin tieto on se, että kahdesta kiistanalaisesta kohdasta olisi saatu sovittua.

Päätöslauselmaluonnos nostaa siinä mielessä ilmastotoimien kunnianhimoa, että maailman valtioilta toivotaan kiristyksiä päästövähennystavoitteisiinsa jo ensi vuoden loppuun mennessä.

Ollikainen kertoo, että viisivuotisen syklin sijaan päästövähennyksiä alettaisiin katsoa vuosittain.

– Se on hyvä asia, Ollikainen kommentoi STT:lle lauantaina kolmen jälkeen iltapäivällä neuvottelujen yhä jatkuessa.

Fossiiliset polttoaineet pysyivät tekstissä, vaikka muotoiluja lievennettiin

Luonnoksen fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä muotoiluja on lievennetty aiemmin viikolla julkaistusta luonnoksesta. Ollikaisen mukaan fossiilisten polttoaineiden tukemisesta luopumisen sijaan puhutaan luopumisesta tehottomista fossiilisten polttoaineiden tuista.

–  Taloustieteen näkökulmasta mikä tahansa tuki fossiilisille polttoaineille on epätehokas, mutta sitten se antaa kivihiilen käyttäjille verukkeen sanoa, että tämä tuki on tehokas.

Päätöslauselma olisi siinä mielessä historiallinen, että fossiiliset polttoaineet ja kivihiili mainittaisiin ensimmäistä kertaa nimeltä linjauksessa. Niitä ei mainittu esimerkiksi vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa.

Ollikaisen mukaan lievennettykin muotoilu tekisi päätöslauselmasta historiallisen.

– Kyllä se olisi kuitenkin se ensimmäinen asiakirja, missä fossiiliset tuomitaan, Ollikainen sanoo.BBC:n mukaan fossiilisten polttoaineiden maininnan pysymistä luonnostekstissä on pidetty jopa hieman yllättävänä.

Kokousdelegaattien mukaan suuret päästöjen aiheuttajat kuten Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä, olivat yrittäneet poistaa tekstistä maininnan saastuttavista polttoaineista.

Ollikaisen mukaan loppulauselman muotoilulla voi olla vaikutusta esimerkiksi osaan sijoittajista.

– Ei mikään takaa, että Australiassa tai Kiinassa rahavirrat silti menisivät toisella tapaa, Ollikainen kertoo.

Kehittyvien maiden ilmastorahoitus halutaan tuplata

Päätöslauselmaluonnoksessa kehittyvien maiden saama ilmastorahoitus halutaan Ollikaisen mukaan kaksinkertaistaa. Tällä on tarkoitus saada kehittyvät maat mukaan ilmastotoimiin, mutta lupaus ei kuitenkaan ole sitova.

Aiemmin sadan miljardin vuosittaista summaa ei ole saatu kokoon. Lauselmaluonnokseen ei saatu tarkkoja sitoumuksia ilmastorahoituksesta kehittyville maille. Tekstissä mainitaan kiireellinen tarve lisätä tukea köyhille maille, mutta ei erityisrahoitusta ilmaston tähänastisen lämpiämisen aiheuttamille kuluille ja tappioille.

Tämä oli ollut köyhempien maiden keskeinen vaatimus, koska niiden mukaan ilmastonmuutos on enimmäkseen rikkaiden maiden aiheuttamaa, joten kulujen kompensointi olisi oikeudenmukaista.

Ilmastonmuutos aiheuttaa köyhille maille tuhoja esimerkiksi merenpinnan nousun ja myrskyjen kautta.

Ilmastorahoitusta on luonnoksen mukaan tarkastella korkean tason tapaamisissa joka toinen vuosi, alkaen ensi vuodesta.Ilmastorahoitus on ollut vaikea pala esimerkiksi Yhdysvalloille, joka pelkää rahahanojen köyhiin maihin jäävän auki pysyvästi.

1,5 asteen lämpeneminen yhä mahdollisuuksien rajoissa

Brittihallitusta ilmastoasioissa neuvovan ilmastonmuutoskomitea CCC:n johtaja Chris Stark sanoi BBC:lle olevansa varovaisen optimistinen neuvottelutuloksesta.

– Minulla on aika hyvä tunne siitä, miten tämä on saatu kasaan. Maininnat fossiilisten polttoaineiden rahoituksesta ja hiilestä luopumisesta ovat edelleen siellä, Stark sanoi.

– Seuraavien 12 kuukauden aikana on nähtävä vahvempia sitoumuksia vuodelle 2030. Jos niin käy, on vielä olemassa polku alle kahden asteen lämpenemiseen, ja ehkä jopa 1,5 asteessa pysymiseen juuri ja juuri.

COP26-huippukokous on kestänyt Britannian Glasgow'ssa runsaat kaksi viikkoa.

Lue myös: Markus Leikolan kolumni: Ilmastokriisin selättäminen edellyttää kansallisten myyttien murtamista