Kovia kokenut Camilla Richardsson kykeni vitsailemaan karmean pettymyksen keskellä: "Nyt ryyppäämään"

– Tuntuu erittäin pahalta. Ei satu vain jalassa, vaan sattuu sydämessä myös, Richardsson kertoo fiiliksistään keskeytyksen jälkeen.

Richardssonin kisa sujui todella hyvin aluksi, mutta sitten jalkapohja kipeytyi niin pahasti, ettei juoksemisesta tullut enää mitään.

– Alussa jäin, koska oli mutkia ja mukulakiviä. Sain kuitenkin kärkijoukon kiinni. Sitten kun sain sen kiinni, oli pieni hetki kun ajattelin, että olisiko tänään mun päivä, koska oli erittäin hyvät jalat ja erittäin hyvä kulku, juoksija kertaa matkantekoa.

Viiden kilometrin kohdalla jalkapohjassa alkoi olla tuntemuksia, jotka äityivät vielä parin kilometrin lisämatkan jälkeen erittäin pahoiksi.

– Sitten jalka kipeytyi sen verran paljon, että en pystynyt käyttämään sitä enää. Oli vielä 13 kilsaa maaliin, ja eihän siinä ollut mitään järkeä juosta maaliin, kun huomasin, että ei sillä jalalla pysty juosta, Richardsson toteaa pettyneenä.

Vamma tuli täysin yllätyksenä ja tv-kuvissa näkyi, että pettymys purkautui välittömästi reitin varressa kyyneleinä.

– Eihän minulla ole ikinä ollut mitään ongelmia ja tuntemuksia jalkapohjan kanssa. Mutta olisivat ne voineet tulla, vaikka minulla olisi ollut vanhatkin kengät, Richardsson sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

30-vuotias Richardsson korostaa, ettei missään tapauksessa halua syyttää vammasta ja keskeytyksestä uusia kenkiään.

– Olen tosi kiitollinen että sain nämä kengät. Ainakin sain startata, koska muuten tilanne olisi ollut vielä pahempi. Tänään tällainen päivä.

Uudet kengät eivät ole samanlaiset kuin ne, jotka varastettiin.

– Sama kenkä, mutta vanha malli. Tämä on versio kolme ja juoksen yleensä kakkosella, mutta se on kyllä ihan eri kenkä.

Osasi ottaa huumorilla

Richardsson on kokenut arvokisakävijä, ja hän osasi ottaa tilanteen huumorilla, vaikka pettymys olikin massiivinen.

– Tällaista sattuu ja tapahtuu. Tämä on vain urheilua, ja aurinko nousee huomennakin. Ja niin kuin Senni (Salminen) sanoi, ehkä lähden hänen kanssaan nyt ryyppäämään, Richardsson murjaisi ja nauraa perään.

Richardssonilta varastettiin vuokra-autosta kaikki kisavarusteet. Samalla varkaat anastivat passin, rahat ja pankkikortin. Hän veisteli vielä toisenkin sutkautuksen tukalasta tilanteestaan.

–  Suomenruotsalainen kun olen, niin pappa betalar. Siinä mielessä ei ole niin huono tilanne. Isän pankkikortilla mennään leirille Sankt Moritziin ja shoppailemaan Roomaan, Richardsson hekottaa.

Erityisesti Richardsson harmitteli sitä, että joutui jättämään juoksun kesken, kun valmistautuminen on sujunut niin vahvasti.

–Tuntuu erittäin, erittäin pahalta. Olen parin vuoden ajan tehnyt todella kovaa töitä tämän eteen Jukan (Keskisalo) kanssa. Kaikki on mennyt niin hyvin kuin voi mennä, mutta tämä on urheilua. Olen sen verran kokenut, että saan itse päättää milloin menee hyvin ja milloin huonosti, mutta kyllä se silti tuntuu erittäin pahalta.

Hän antaa itselleen vain hetken aikaa hengähtää, mutta kykeni suuntamaan katseet jo seuraavaan tavoitteeseen.

– Tänään saa olla surullinen ja pettynyt, mutta huomenna on uusi päivä ja pitäisi lähteä lenkille. Sitten kohti Pariisia vain, Richardsson suunnittelee.

Lopuksi hän kiittää vielä kaikkia, jotka ovat olleet hänen tukenaan.

– Olen todella kiitollinen kaikesta, koska kaikki on yrittänyt autta minua, että pääsen starttaamaan. Sain passin ja kaikki hoidettiin. Kengät sain, kun tiimini hoiti ne Niken kautta. Tosi nopeasti ne toimivat siellä.

LUE MYÖS: Krista Tervon murheellinen saldo sai jatkoa: "Eivät lentäneet mihinkään"