Maatilojen kannattavuusongelmaan ei ole olemassa nopeaa ratkaisua, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik aamun Huomenta Suomessa.
Jansikin mukaan suomalaistilat ovat esimerkiksi ruotsalaisia ja tanskalaisia tiloja pienempiä. Myös Suomen pohjoinen sijainti nakertaa kotimaisten tilojen kustannustehokkuutta.
– Suurempi tilakoko yleensä mahdollistaa mittakaavaetuja, mutta se ei kulje käsi kädessä. On pienempiäkin tiloja, mutta suurista saadaan yleensä mittakaavaedut hyvin irti.
Lue myös: Suurten maatilojen tukileikkuri veisi maataloustukia 700 suomalaistilalta – koskisi erityisesti Etelä-Suomen eläintiloja
Jansikin mukaan suomalainen maatalous tarvitsisi noin 500 miljoonaa euroa lisätuloja, jotta kannattavuusongelmaa saataisiin kitkettyä. Esimerkiksi viennin lisääminen olisi eräs keino. Jansik sanoo, että tilat voisivat myös lisätä yhteistyötä ja koneiden yhteiskäyttöä.
Jansik muistuttaa, että esimerkiksi sianlihan tuotanto on laskenut jo omavaraisuusasteen alapuolelle.
– Jos mitään ei tehdä, pian kotimaisia elintarvikkeita ei välttämättä riitä aivan kaikille.
Viennin lisäämisen ohella erikoistutkija arvioi, että koko elintarvikeketjun yhteistyön tehostaminen voisi myös parantaa kokonaiskannattavuutta.
Edellisetkin velat maksamatta
Lihasikoja pitkään kasvattaneen Rita Wegeliuksen mukaan sikatalous on ollut alamaissa vuodesta 2008. Myös venäjänkaupan romahtaminen nakersi hänen mukaansa alan kannattavuutta suuresti.
– Talouden pyörittäminen on kaikista suurin haaste. Mekin investoimme 2003 emakkosikalaan, josta ei vieläkään ole pystytty maksamaan investointirahoja takaisin.
Tila omistaa emakkosikalan yhdessä usean muun viljelijän kanssa, eivätkä osakkeet ole innokkaita investoimaan tuotantoon lisärahaa, kun edellisetkin velat ovat osin maksamatta. Pankkikaan ei helposti velkaantuneiden tilojen investointeja rahoita.
Kiinan markkinat houkuttavat
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan ohella myös Wegeliuksen mukaan viennin kasvattaminen voisi tuoda kaivattuja lisämiljoonia ongelmissa kärvistelevälle alalla. Hänen mukaansa esimerkiksi Kiinan markkinoilla löytyisi miljoonia laatutietoisia maksukykyisiä kuluttajia suomalaisille maataloustuotteille.
Atria aloitti sianlihan viennin Kiinaan jo vuonna 2017. HKScan puolestaan aloitti lihatoimituksen maahan viime vuonna.
Rita Wegeliuksen tilalla tehtiin hiljattain sukupolvenvaihdos, jolloin kannattavuusongelmien kanssa painiskelamaan siirtyi myös seuraava sukupolvi.
– Tämä ei ole vain meidän ongelmamme, vaan koko suomalaisen sika- ja maatalouden ongelma. Korvaavia investointeja ei ole pystytty tekemään ja olemme jo alituotantotilanteessa.
Juttu jatkuu videon jälkeen!
2:11
Video: Suomalaisen sianlihan kysyntä saattaa kasvaa Kiinassa.
Useita kasveja perusviljan sijaan
Aamun toinen studiovieras Kallepekka Toivonen viljelee kasveja. Tilan kannattavuutta on parannettu lisäämällä viljeltävien kasvien määrää ja monipuolistamalla toimintaa.
– Strategia on ollut pitkään, että pyrimmne löytämään viljan viljelemisen sijaan erikoiskasveja, joita voi viljellä pitkälti samoilla koneilla ja rakennuksilla.
Tilalla aloitettiin 90-luvun lopulla öljypellavan kasvattaminen. Myöhemmin mukaan tuli myös muun muasa kumina, joka on noussut tilan tärkeimmäksi kasviksi.
– Monipuolisuutta olemme pyrkineet lisäämään vahvasti ja vuosittain kasvatamme 7-8 eri kasvia.
Kasvinviljelijöiden ahdinkoa on hieman auttanut hintojen nousu menneen kesän kuivan sään aiheuttamien satovahinkojen vuoksi.