Koskelan murhasyytetyt passitettiin mielentilatutkimukseen – kysyimme, miten tutkimus nuorille tehdään ja miksi se on niin haastavaa

11:55
Koskelan syytettyjä vaaditaan mielentilatutkimukseen – kysymme, miten mielentilatutkimus nuorille tehdään

Psykiatrian professori kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, millainen prosessi mielentilatutkimuksen tekeminen on nuorelle rikoksentekijälle.

Helsingin käräjäoikeus antoi tänään Koskelan joulukuisesta teinisurmasta välituomion. Kolmea alaikäistä syytetään 16-vuotiaan ikätoverinsa väkivaltaisesta ja raa’asta murhasta. Uhri pahoinpideltiin kuoliaaksi Koskelan sairaala-alueella joulukuun alussa.

Syyttäjät vaativat tekijöiden passittamista mielentilatutkimukseen, eivätkä nuoret tai heidän oikeusavustajansa vastustaneet asiaa. Myös käräjäoikeus katsoi mielentilatutkimuksen teettämisen tarpeelliseksi.

Mielentilatutkimuksen tekeminen nuorille on moniulotteisempi ja haastavampi kokonaisuus, kuin aikuisille tehtävä mielentilatutkimus. Taysin nuorisopsykiatrin professori Riittakerttu Kaltiala kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa yleisellä tasolla nuorille tehtävän mielentilatutkimuksen käytänteistä. 

Kaltialan mukaan mielentilatutkimus on hyvin perusteellinen ja laaja-alainen, sairaalaolosuhteissa tehtävä arvio ihmisen kehityksestä. 

– Mielentilatutkimuksessa tutustutaan henkilön kehitykseen, mielenterveyteen, elämäntarinaan, sosiaaliseen kontekstiin. Kaiken valtavan tiedonkeruutyön jälkeen tietoa käytetään sen päättelemiseen, onko henkilö rikoksen tehdessään kärsinyt niin vakavasta häiriöstä, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tekonsa rikoksellista luonnetta, Kaltiala sanoo.

Monien tekijöiden summa

Professorin mukaan nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on usein pitkä tie. Useimmiten käytöksen taustalla on yksilöllisiä tekijöitä, kuten synnynäinen temperamentti, kyky säädellä tunteitaan ja hahmottaa sosiaalisia tilanteita.

Myös kasvatukselliset tekijät ja esimerkiksi lapsuudessa koetut traumat voivat olla taustavaikuttumia nuoren käytökselle. 

– Usein oletetaan, että väkivaltaisuus liittyy mielenterveyden häiriöihin. Näin ei tosiaan aina ole, kaikki väkivalta ei ole psykiatrisista häiriöistä johtuvaa. On syytä katsoa väkivaltaisia tekoja siltä kannalta, että ihminen menettää sietämättömien tunteiden hallinnan, ja se sitten purkautuu väkivaltaisena käytöksenä. 

Professorin mukaan väkivalta voi toisinaan olla keino jonkin tekijän kannalta arvokkaan tavoitteen saavuttamiseksi. Ryöstössä tekijä tavoittelee esimerkiksi materiaalista hyötyä. Samalla tavoin nuori väkivallantekijä voi tavoitella tiettyä sosiaalista asemaa, jos hän kokee väkivaltaisuuden nostavan ikätoverien arvostusta. 

– Väkivalta voi siis olla välineenä johonkin toiseen tavoitteeseen. Nuorille kova kannustin monissa asioissa on hänelle tärkeän ikätoveripiirin hyväksyntä, ja se voi johtaa vääriin tekoihin, Kaltiala sanoo.

Hän esittää näkemyksiään yleisellä tasolla ammattilaisen silmin, ei kommentoidakseen juuri Koskelan tapausta. 

Haasteena kehitystason arvionti

Kaltialan mukaan nuorten psykiatrinen tutkimus on haastavaa, koska saadut havainnot pitää suhteuttaa nuoren kehitystasoon, joka ei puolestaan aina ole kronologisesti suhteessa nuoren ikävuosiin. Kehitystaso voi siis olla hyvinkin yksilöllinen, vaikka tarkasteltaisiin samanikäisiä nuoria. 

– Eli oma lisämausteensa näissä nuorten mielentilatutkimuksessa on se, mitä tulokset merkitsevät nuoren kehitystason kontekstissa.

Nuori voidaan todeta syyntakeettomaksi, jos hänellä todetaan mielisairaus tai esimerkiksi älyllinen kehitysvamma, joka on alentanut hänen kykyään ymmärtää, mitä hän on tekemässä.

Psyykkiset häiriöt voivat vaikuttaa nuoren kykyyn säädellä omaa käytöstään. 

Mitä mieltä professori on 15 ikävuoden rikosvastuudellisesta rajasta ja onko korona-ajan  eristyneisyys voinut lisätä nuorten väkivaltaisuutta? Katso professorin koko haastattelu yllä olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja