Pedofilia tarkoittaa pysyvää seksuaalista kiinnostusta lapsiin, mutta se ei selitä läheskään kaikkia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Pedofilialla tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on jonkinlainen pysyvä seksuaalinen kiinnostus lapsiin. Pedofiilit jakautuvat myös sen mukaan, toimivatko he näiden halujensa mukaan vai eivät.
– Vain osa heistä, joilla todetaan pedofiilisia piirteitä tai taipumuksia, syyllistyy lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, ylilääkäri ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Joni Liskola HUSista kertoo Rikospaikan haastattelussa.
Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön sen sijaan syyllistyy myös paljon henkilöitä, joilla ei todeta vakiintunutta kiinnostusta lapsiin.
– Ne ovat yleensä yksittäisiä tapauksia, joissa on mahdollisesti tilannetekijöitä, jotka selittävät enemmän niitä tekoja kuin pedofilia. Tällaiset teot painottuvat enemmän nuoriin, jotka ovat alle suojaikärajan, eli harvemmin pieniin lapsiin, Liskola sanoo.
Lue myös: Tästä kasvokuvasta tuli "pahuuden ja pedofilian ikoni" – Jammua vihasi koko Suomi
Laaja skaala erityyppisiä ihmisiä
Liskolan mukaan lapsia kohtaan seksuaalista kiinnostusta kokevat ihmiset asettuvat hyvin laajalle janalle.
– Skaala on tosi laaja. He ovat hyvin erityyppisiä henkilöitä.
Osa tunnistaa taipumuksensa, mutta ei toimi sen mukaan ja kykenee elämään tavallista elämää. He ymmärtävät asian vahingollisuuden eikä heillä ole siksi aikomuksia tehdä lapsille mitään seksuaalisia tekoja.
Seuraavaksi janalle asettuvat sellaiset pedofiilit, jotka kokevat ahdistusta tai pelkoa omasta suuntautumisestaan.
– Janan loppuvaiheessa on henkilöitä, joilla vietti on sillä tavalla voimakas, että heidän todennäköisyytensä syyllistyä lapsiin kohdistuviin rikoksiin kasvaa. He voivat päätyä tekemään rikoksia esimerkiksi netissä. Viimeisenä janalla ovat ne henkilöt, jotka ottavat fyysistä kontaktia lapsiin, Liskola avaa.