Koskelan teinisurman taustalla oli rajua kiusaamista – professori: Nämä neljä ihmistyyppiä ovat kaikkein riskialttiimpia ryhtymään kiusaajiksi

Kiusaavia yhdistää empatian puute

Kiusaamista pitkään tutkinut Turun yliopiston professori Christina Salmivalli sanoo, että tutkimuksessa on selvitetty, minkälaiset lapset ja nuoret kiusaavat ja mitä he kiusaamisella tavoittelevat. Hänen mukaansa kiusaavia lapsia yhdistää yleisesti empatian puute ja halu saada valtaa.

Salmivalli ei ota kantaa Koskelan henkirikokseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Neljä kiusaajatyyppiä

Tutkimuksessa on tunnistettu neljä ihmistyyppiä, joilla on suurempi riski alkaa kiusata muita.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat lapset, joita itseään on kiusattu ja joilla on impulsiivisuutta, tunnesäätelyn häiriöitä ja ongelmia koulussa.

Toinen ryhmä on johtajatyyppi, johon kuuluvien status muiden lasten keskuudessa on korkea, joita ihaillaan ja joilla on myönteisiä ominaisuuksia kuten hyvä huumorintaju.

– Heillä on korostunut tarve dominoida muita ja käyttää valtaa, ja he saavat usein muut mukaan kiusaamiseen.

Kolmanteen kiusaajatyyppiin kuuluu Salmivallin mukaan niin sanotusti tavallisia lapsia, jotka kuitenkin porukassa toimivat typerästi. He saattavat koulupäivän jälkeen kokea kiusaamisesta katumusta, mutta mennä silti siihen seuraavana päivänä mukaan.

Neljännen kiusaajatyypin muodostavat tunnekylmät ja empatiaan kyvyttömät lapset. Heille toisten ihmisten kärsimys ei merkitse mitään tai he jopa saavat siitä mielihyvää, Salmivalli sanoo. Aikuisten kohdalla piirteistä puhutaan psykopatiana.

Kiusaaminen jatkuu, jos tekijä saa siitä hyötyä

Mitä kiusaava lapsi sitten kiusaamisellaan saa? Yksi vastaus löytyy siitä, miksi kiusaaminen tapahtuu ryhmässä.

–  Kiusaaminen on usein sellaista, että siinä signaloidaan jotain ryhmän jäsenille. Mielihyvä tulee siitä, että saa muiden huomion, saa ne nauramaan, saa ne mukaan, saa heiltä pelonsekaista kunnioitusta.

Lue myös: Koskelan surmauhrin omaisille ja kiusaamisen vastaiseen taisteluun suunnattu kampanja keräsi pikavauhtia 20 000 euroa: "Ihmisillä on ollut aivan hirveä halu auttaa"

Ryhmästä löytyy Salmivallin mukaan myös syy sille, miksi kiusaaminen jatkuu. Aloitteellisimpana kiusaamisessa on usein johtajatyyppinen lapsi, jolle muiden on vaikeampi näyttää, että hänen toimintaansa ei hyväksytä.

–  Kaikilla saattaa yksityisesti olla sellainen tunne, että tämä on vähän väärin, mutta kun muut eivät näytä reagoivan, niin parasta vain nauraa mukana. Näin kiusaamisesta syntyy normi.

Salmivalli sanoo, että vaikka aikuisten vastuulla on ennaltaehkäistä kiusaamista, tosiasiassa lapsilla ja nuorilla on voima lopettaa kiusaaminen. Hän lisää, että vaikka lapsi olisi neuvoton, eikä uskaltaisi puuttua tilanteeseen, asiasta voi kertoa aikuiselle tai koettaa tukea kiusattua.

–  Jos et tiedä mitä tehdä, älä ainakaan mene mukaan. Älä palkitse kiusaavia esimerkiksi nauramalla ja tuottamalla heille statusta.

Lue myös: "Kuinka suuri tehtävä hiljaiselle pojalle olikaan varattu tässä elämässä" – katso pysäyttävät kuvat: Näin suomalaiset muistivat Koskelan uhria

• 00:01
  Talous

  Nyt se on laskettu: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajilla ja työttömillä heikkenee
• Eilen20:05
  SDP

  Kaupunginvaltuutettu liioitteli tutkintoaan – SDP:n piiripomo: "meillä ei ollut tietoa"
• Eilen19:35
  Viiden jälkeen

  Sami Hedberg yllätti Viiden jälkeen -ohjelman juontajat kesken loppujuonnon – "Ovi on tuolla"
• Eilen18:21
  Rakentaminen

  Valtioneuvoston linnan sisäpihan talon saa purkaa
• Eilen17:44
  Nokia

  Nvidialta miljardisijoitus Nokiaan – osakkeet huimassa nousussa
• Lataa lisää