Koronavilkku-sovellus on ollut suomalaisten käytössä koronanvastaisessa taistelussa jo syksystä lähtien. Tällä hetkellä sovelluksella on Suomessa lähes 2,4 miljoonaa aktiivista käyttäjää.
THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho kertoo MTV Uutisille, että pääsääntöisesti Koronavilkku on onnistunut tekemään juurikin sitä, mihin se on tarkoitettu.
– Kun puhelin kulkee mukana, niin se tunnistaa kohtaamisia. Sovellus ilmoittaa, jos riskiarvion perusteella vaikuttaa siltä, että altistuminen on ollut mahdollista.
Yrttiaho kertoo, että kokonaisuutena on nähtävissä, että käyttäjät ovat aktiivisesti ilmoittaneet tartunnoista Koronavilkun avulla ja sovelluksen kautta ilmoituksen saaneet ovat toimineet ohjeiden mukaisesti.
Lue myös: ”Ilmoitukset eivät ole käytössä”: THL kertoo, mistä yllättäen ilmestyneessä varoituksessa on kyse
Ei suurempia ongelmia tiedossa
Yrttiahon mukaan Koronavilkun toiminnasta ei ole tällä hetkellä tullut erityisiä ongelmaraportteja.
Joissain tapauksissa ihmiset ovat kokeneet saaneensa altistumisilmoituksen tarpeettomasti ja tämä onkin Yrttiahon mukaan silloin tällöin mahdollista. Joskus puolestaan positiivisen koronatestituloksen saaneilla on kestänyt aikaa siinä, että on saanut Koronavilkkuun syötettävän avauskoodin ilmoittaakseen tartunnasta.
0:53
Kun sovelluksella on miljoonia käyttäjiä, niin kysymyksiäkin kumpuaa:
– Tällä hetkellä yleisimpiä ovat, että miksi tämä (altistumisilmoitus) on minulle tullut, kun olen ollut koko ajan kotona tai kodin läheisyydessä. On huolta siitä, että onko tullut turha ilmoitus.
Kysymyksiä on tullut Yrttiahon mukaan myös siitä, että sovelluksen antamassa altistumisilmoituksessa saattaa olla esitettynä useita mahdollisia altistuksia.
Eri puhelinmallit asettavat omat haasteensa
Yrttiaho huomauttaa, että Koronavilkku on asennettu yli viiteensataan eri puhelinmalliin ja mallikohtaisia eroja luonnollisesti löytyy. Toiset kännykkämallit aiheuttavat muita enemmän haasteita sovelluksen toiminnalle.
– iPhonet ja Androidit toimivat hieman eri tavalla. Eri valmistajilla voi olla esimerkiksi omia asetuksiaan käytön optimointiin, jolla pyritään parantamaan puhelimen akun kestävyyttä. Se voi joskus aiheuttaa haasteita Koronavilkun kaltaisen sovelluksen kanssa, Yrttiaho kertoo.
Esimerkiksi bluetooth-signaalin vahvuudessa ja laitteistoissa on pieniä eroja. Ne vaikuttavat sen tulkintaan, kuinka läheisinä tai kaukaisina tietyt puhelimet tunnistetaan.
Yrttiahon mukaan suurin osa ongelmista on kuitenkin pystytty ratkaisemaan, eikä vielä ole tullut eteen mitään tiettyä puhelinmallia, joka olisi toivoton tapaus Koronavilkun käyttöä ajatellen.
Missä, milloin ja kuka?
Koronavilkku siis tekee sen, mihin se on suunniteltukin. Ja tämän takia se jättää myös vastaamatta kolmeen oleelliseen kysymykseen: ”Missä, milloin ja kuka?”
Nämä ovat samalla juuri ne kysymykset, jotka varmasti tulevat Koronavilkun käyttäjille ensimmäisenä mieleen sovelluksen ilmoittaessa altistumisesta.
– Monia se harmittaa. Tässä pyritään hyvin korkeaan tietosuojaan ja laki sen estää. Emme voi näyttää missä tai milloin mahdollinen altistuminen on tapahtunut, jolloin siitä tiedosta on vähän vähemmän hyötyä tartuntatautien jäljittäjille, Yrttiaho toteaa.