Pahassa epidemiatilanteessa voitaisiin saada erityislupa koronarokotusten käyttöön ennen lopullista myyntilupaa, mutta siihen liittyy riskejä. Kaikissa tapauksissa Suomen tulisi etukäteen miettiä strategia, kenelle rokote lopulta annetaan kun sellainen saadaan kehitettyä.
– Jos kaikki menee hyvin, voisi suomalaisryhmillä olla ensimmäisiä rokoteaihioiden annoksia poikkeusluvalla käytössä jo ensi syksynä. Mutta se ei ole ollenkaan selvää, keille kaikille annoksia riittää, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Todennäköisempää kuitenkin on, että Suomessa rokote saataisiin käyttöön vasta vuoden tai puolentoista kuluttua. Erilaisiin tilanteisiin tulee kuitenkin varautua.
– Jos meillä on vähän rokotetta käytössä, täytyy miettiä se rokottamisen strategia, Nohynek jatkaa.
Ebolaa rokotetaan rengasmallilla
Nohynek puhui maanantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yhdessä pitämässä verkkoseminaarissa, jossa tarkasteltiin koronarokotteen tilannetta. Seminaarissa otettiin esille rokottamissuunnitelma, joka myös täytyy miettiä etukäteen.
Nohynek antaa esimerkiksi ebolan, jota vastaan on rokotettu rengasmallilla.
– Kun on ebolatapaus, rokotetaan tapauksen ympärillä olevat ihmiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja läheiset kontaktit, Nohynek kuvailee.
Rokotetaanko riskiryhmät?
Toinen tapa on tunnistaa riskiryhmät ja rokottaa heidät. Ne voisivat olla esimerkiksi ikäihmiset ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat, tai työn vuoksi riskiin joutuvat henkilöt.
– Nämä ovat kaikki asioita, joita tullaan pohtimaan juurta jaksain sitten kun meillä on enemmän näyttöä, että käytössä olisi hyvä rokote, Nohynek sanoo.
– Ja se riippuu myös siitä, minkälainen se rokote on. Antaako se suojaa ikäihmisille? Jos ei, se ei ole hyvä kohderyhmä.
Suoja, turvallisuus ja tehokkuus
Nohynekin mukaan rokotetutkimuksessa olennaisia ovat sen antama suoja, turvallisuus ja tehokkuus. Rokotteen valmistustapa myöskin vaikuttaa siihen, miten se toimii ja ketä se suojaa.
– Meidän pitää ymmärtää lasten rooli tartuttamisessa, meidän pitää ymmärtää kuka sairastuu vakavimmin ja kuka olisi eniten rokotteen antaman suojan tarpeessa. Näitä asioita tullaan miettimään Suomessa, Nohynek sanoo.
Tämän hetken strategiassa sanotaan, että tärkeitä suojattavia ryhmiä ovat terveydenhuollon ammattilaiset ja he, jotka ovat suurimmassa riskissä saada vakava tauti. Mutta mihin mahdollinen ikäraja vedettäisiin, sen aika näyttää.
Suomen tulisi hankkia rokote pian
Suomessa ainakin kaksi ryhmää tutkii koronarokotteita, mutta vielä työssä ei olla niin pitkällä, että seuraavista testivaiheista olisi puhuttu.
Valvovan viranomaisen Fimean tietoon ei ole tullut, että suomalaiset tutkimusryhmät olisivat edenneet testauksiin ihmisillä. Kun sen aika tulee, rokotetta testataan vapaaehtoisiin koehenkilöihin.
Rokotetta kehittävät yksityiset lääkeyhtiöt, eikä valtiolla ole omaa rokotetuotantoa. Pohjoismaiden välillä on käyty keskusteluja yhteisestä rokotetuotannosta, mutta siitä ideasta on luovuttu, Nohynek sanoo.
Suomessa ei ole laadittu rokotestrategiaa koronavirusta varten. Tähän käytetään pandemiavarautumissuunnitelmaa vuodelta 2012, joka sisältää rokottamisen suunnitelman pandeemisen influenssan osalta. Suunnitelma laadittiin aikaisempia SARS- ja MERS-pandemioita varten.
Nohynekin mukaan suunnitelma on nyt tarkoitus laittaa ajan tasalle.
– On ehdotettu, että olisi syytä laatia askelmerkit koronarokottamiseen osana varautumissuunnitelmaa.
Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR tapasi viime viikolla ja tarkasteli kansainvälistä tutkimusnäyttöä rokotteista. Nohynekin mukaan KRAR pitää tärkeänä, että Suomi hankkii koronarokotteen niin pian kuin mahdollista.
Denguerokotteen sivuvaikutukset huomattiin vasta myöhemmin
Nohynek sanoo suomalaisen koronarokotetutkimuksen edistyvän hyvin, mutta yhä löytyy ratkaisemattomia seikkoja. Ne liittyvät kaikki siihen, ettei taudista tai viruksesta tiedetä vielä tarpeeksi.
Merkittävimmät kysymykset ovat, millainen immuniteetti tautiin muodostuu, ja mikä mekanismi saa aikaan vakavamman tautimuodon rokotteen johdosta.
Nohynekin mukaan näin kävi denguekuumeen kanssa. Vasta kaksi vuotta rokotteen käyttöönoton jälkeen huomattiin, että rokotteen saaneet naiset saivat vakavamman muodon taudista.
Rokote oli käynyt virallisen kolmivaiheisen kliinisen testauksen, asiaa ei pystytty todentamaan tutkimuksissa. Rokote vedettiin lopulta pois myynnistä.
Britannia on vaikean tilanteen edessä
Iso-Britanniassa on intoiltu ensimmäisten rokotusten valmistumisesta jo ensi syksynä. Jos kolme testausvaihetta menisivät läpi, rokotetta voitaisiin myydä jo ennen myyntiluvan saamista erikoisluvalla.
Siihen liittyy suomalaisviranomaisten mukaan riskejä.
– Britannia joutuu miettimään, rokottaako se 30 miljoonaa ihmistä ennen lopullista myyntilupaa rokotteelle, sanoo Fimean Esa Heinonen.
Ebolaepidemian kohdalla rokote otettiin käyttöön erikoisluvalla jo ennen varsinaista myyntiluvan saantia. Epidemia oli niin vakava, että viranomaiset päättivät ottaa riskin. Ainakaan vielä se ei ole kostautunut.
Britanniassa ei vielä tiedetä, onko syksyllä perusteita ottaa rokotetta käyttöön testivaiheessa, jos tartuntatilanne on rauhoittunut.
Heinonen myös muistuttaa, että kaikissa rokotetutkimuksissa niiden seuranta jatkuu koko niiden elinkaaren ajan. Rokotteita voidaan vetää pois myynnistä vielä tutkimuksen ja lupiensaannin jälkeen, kuten denguerokotteen kohdalla tapahtui.