Koronan aikana katosi 6000 työpaikkaa ja yli 3 miljardia euroa – tapahtuma-ala vaatii kaikkien poikkeuspykälien hylkäämistä ja selvitystä rajoitusten hyödyistä ja haitoista

9:17
Karoliina Katila ja Maria Sahlstedt vierailivat Uutisaamussa tänään.

Tapahtuma-ala ja Suomen Yrittäjät kaipaavat riippumatonta selvitystä koronarajoitusten vaikutuksista. Molemmat ovat sitä mieltä, että rajoituksia olisi pitänyt harkita tarkemmin ja laajemmasta näkökulmasta.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila on sitä mieltä, että monet koronatoimet olivat jälkikäteen tarkasteltuna ylimitoitettuja.

– Koronan hallintaa olisi pystytty tekemään pienemminkin toimenpitein. Kaikkein haitallisimpia yrittäjien kannalta ovat olleet elinkeinojen täyssulut, esimerkiksi ravintoloiden tai kuntosalien sulut tai tapahtumien täyskiellot.

Liikevaihdosta katosi 70 prosenttia

Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Maria Sahlstedt kertoo, että tapahtuma-ala menetti koronapandemian kummankin vuoden aikana noin 70 prosenttia liikevaihdostaan. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Vaktituisia työpaikkoja hävisi tapahtuma-alalta kahden vuoden aikana yli 6 000. Tiedot ilmenevät Tapahtumateollisuus ry:n jäsenyrityksilleen tekemistä kyselyistä. 

Nykyiset korona-ajan poikkeussääntelyn mahdollistavat tartuntalain väliaikaiset pykälät ovat voimassa kesäkuun loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että poikkeuspykälien voimassaoloa jatkettaisiin vuoden loppuun asti. Pykälien nojalla elinkeinotoimintaa on voitu rajoittaa tai sulkea se määräajaksi kokonaan. 

Poikkeuspykäliä ei pitäisi jatkaa

Tapahtumateollisuus ry. vastustaa korona-ajan poikkeussääntelyn jatkamista. 

– Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, että nykytilanteessa laajoillakaan rajoitustoimilla olisi enään mitään vaikuttavuutta. Kun vaikuttavuuteen kohdistuu suuria epäilyksiä, silloin tällaista lainsäädäntöä ei pitäisi saattaa voimaan.

Sahlstedtin mukaan myös tartuntatautilaissa pysyvänä oleva pykälä 58 pitäisi muuttaa.

– Pykälä ei ole tarkkarajainen eikä se sisällä mahdollisuutta viranomaisille tehdä harkintaa. Päätökset ovat olleet eri alueilla hyvin toisistaan poikkeavia, eikä niissä ole ollut ennustettavuutta. Meidän alamme yrittäjien kannalta on myös oleellista, että pykälän nojalla tehdyt sulut eivät johda mihinkään kompensaatiovelvoitteisiin.

Suomen Yrittäjät esittää, että valtioneuvoston pitäisi teettää riippumaton selvitys koronasulkujen vaikuttavuudesta. 

– Toivomme, että seuraavaksi käytäisiin punnintaa koronarajoitusten hyödyistä ja haitoista. Rajoituksista on aiheutunut yhteiskunnalle myös huomattavia haittoja. On tärkeää, että ne haitat tunnistetaan ja selvitetään, Katila sanoo. 

Sahlstedt on samaa mieltä. 

– Olisi pitänyt tehdä laajempaa harkintaa ja haittojen vaikutuksia arvioida ennelta. Edustamani tapahtuma-alan osalta ei ainakaan ole tehty haitta-arviointia ennalta. On menty liian yksioikeisesti rajoittaminen ja terveydenhuollon näkökulma edellä. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja